uskonoppinut

Hello, you have come here looking for the meaning of the word uskonoppinut. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word uskonoppinut, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say uskonoppinut in singular and plural. Everything you need to know about the word uskonoppinut you have here. The definition of the word uskonoppinut will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofuskonoppinut, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

uskon +‎ oppinut

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈuskonˌopːinut/,
  • Rhymes: -opːinut
  • Syllabification(key): us‧kon‧op‧pi‧nut

Adjective

uskonoppinut

  1. one educated in religious theory and practice

Declension

Inflection of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative uskonoppinut uskonoppineet
genitive uskonoppineen uskonoppineiden
uskonoppineitten
partitive uskonoppinutta uskonoppineita
illative uskonoppineeseen uskonoppineisiin
uskonoppineihin
singular plural
nominative uskonoppinut uskonoppineet
accusative nom. uskonoppinut uskonoppineet
gen. uskonoppineen
genitive uskonoppineen uskonoppineiden
uskonoppineitten
partitive uskonoppinutta uskonoppineita
inessive uskonoppineessa uskonoppineissa
elative uskonoppineesta uskonoppineista
illative uskonoppineeseen uskonoppineisiin
uskonoppineihin
adessive uskonoppineella uskonoppineilla
ablative uskonoppineelta uskonoppineilta
allative uskonoppineelle uskonoppineille
essive uskonoppineena uskonoppineina
translative uskonoppineeksi uskonoppineiksi
abessive uskonoppineetta uskonoppineitta
instructive — uskonoppinein
comitative — uskonoppineine
Possessive forms of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative uskonoppineeni uskonoppineeni
accusative nom. uskonoppineeni uskonoppineeni
gen. uskonoppineeni
genitive uskonoppineeni uskonoppineideni
uskonoppineitteni
partitive uskonoppinuttani uskonoppineitani
inessive uskonoppineessani uskonoppineissani
elative uskonoppineestani uskonoppineistani
illative uskonoppineeseeni uskonoppineisiini
uskonoppineihini
adessive uskonoppineellani uskonoppineillani
ablative uskonoppineeltani uskonoppineiltani
allative uskonoppineelleni uskonoppineilleni
essive uskonoppineenani uskonoppineinani
translative uskonoppineekseni uskonoppineikseni
abessive uskonoppineettani uskonoppineittani
instructive — —
comitative — uskonoppineineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uskonoppineesi uskonoppineesi
accusative nom. uskonoppineesi uskonoppineesi
gen. uskonoppineesi
genitive uskonoppineesi uskonoppineidesi
uskonoppineittesi
partitive uskonoppinuttasi uskonoppineitasi
inessive uskonoppineessasi uskonoppineissasi
elative uskonoppineestasi uskonoppineistasi
illative uskonoppineeseesi uskonoppineisiisi
uskonoppineihisi
adessive uskonoppineellasi uskonoppineillasi
ablative uskonoppineeltasi uskonoppineiltasi
allative uskonoppineellesi uskonoppineillesi
essive uskonoppineenasi uskonoppineinasi
translative uskonoppineeksesi uskonoppineiksesi
abessive uskonoppineettasi uskonoppineittasi
instructive — —
comitative — uskonoppineinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uskonoppineemme uskonoppineemme
accusative nom. uskonoppineemme uskonoppineemme
gen. uskonoppineemme
genitive uskonoppineemme uskonoppineidemme
uskonoppineittemme
partitive uskonoppinuttamme uskonoppineitamme
inessive uskonoppineessamme uskonoppineissamme
elative uskonoppineestamme uskonoppineistamme
illative uskonoppineeseemme uskonoppineisiimme
uskonoppineihimme
adessive uskonoppineellamme uskonoppineillamme
ablative uskonoppineeltamme uskonoppineiltamme
allative uskonoppineellemme uskonoppineillemme
essive uskonoppineenamme uskonoppineinamme
translative uskonoppineeksemme uskonoppineiksemme
abessive uskonoppineettamme uskonoppineittamme
instructive — —
comitative — uskonoppineinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uskonoppineenne uskonoppineenne
accusative nom. uskonoppineenne uskonoppineenne
gen. uskonoppineenne
genitive uskonoppineenne uskonoppineidenne
uskonoppineittenne
partitive uskonoppinuttanne uskonoppineitanne
inessive uskonoppineessanne uskonoppineissanne
elative uskonoppineestanne uskonoppineistanne
illative uskonoppineeseenne uskonoppineisiinne
uskonoppineihinne
adessive uskonoppineellanne uskonoppineillanne
ablative uskonoppineeltanne uskonoppineiltanne
allative uskonoppineellenne uskonoppineillenne
essive uskonoppineenanne uskonoppineinanne
translative uskonoppineeksenne uskonoppineiksenne
abessive uskonoppineettanne uskonoppineittanne
instructive — —
comitative — uskonoppineinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uskonoppineensa uskonoppineensa
accusative nom. uskonoppineensa uskonoppineensa
gen. uskonoppineensa
genitive uskonoppineensa uskonoppineidensa
uskonoppineittensa
partitive uskonoppinuttaan
uskonoppinuttansa 		uskonoppineitaan
uskonoppineitansa
inessive uskonoppineessaan
uskonoppineessansa 		uskonoppineissaan
uskonoppineissansa
elative uskonoppineestaan
uskonoppineestansa 		uskonoppineistaan
uskonoppineistansa
illative uskonoppineeseensa uskonoppineisiinsa
uskonoppineihinsa
adessive uskonoppineellaan
uskonoppineellansa 		uskonoppineillaan
uskonoppineillansa
ablative uskonoppineeltaan
uskonoppineeltansa 		uskonoppineiltaan
uskonoppineiltansa
allative uskonoppineelleen
uskonoppineellensa 		uskonoppineilleen
uskonoppineillensa
essive uskonoppineenaan
uskonoppineenansa 		uskonoppineinaan
uskonoppineinansa
translative uskonoppineekseen
uskonoppineeksensa 		uskonoppineikseen
uskonoppineiksensa
abessive uskonoppineettaan
uskonoppineettansa 		uskonoppineittaan
uskonoppineittansa
instructive — —
comitative — uskonoppineineen
uskonoppineinensa

Noun

uskonoppinut

  1. theologian, religious scholar; one educated in religious theory and practice

Declension

Inflection of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative uskonoppinut uskonoppineet
genitive uskonoppineen uskonoppineiden
uskonoppineitten
partitive uskonoppinutta uskonoppineita
illative uskonoppineeseen uskonoppineisiin
uskonoppineihin
singular plural
nominative uskonoppinut uskonoppineet
accusative nom. uskonoppinut uskonoppineet
gen. uskonoppineen
genitive uskonoppineen uskonoppineiden
uskonoppineitten
partitive uskonoppinutta uskonoppineita
inessive uskonoppineessa uskonoppineissa
elative uskonoppineesta uskonoppineista
illative uskonoppineeseen uskonoppineisiin
uskonoppineihin
adessive uskonoppineella uskonoppineilla
ablative uskonoppineelta uskonoppineilta
allative uskonoppineelle uskonoppineille
essive uskonoppineena uskonoppineina
translative uskonoppineeksi uskonoppineiksi
abessive uskonoppineetta uskonoppineitta
instructive — uskonoppinein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of uskonoppinut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative uskonoppineeni uskonoppineeni
accusative nom. uskonoppineeni uskonoppineeni
gen. uskonoppineeni
genitive uskonoppineeni uskonoppineideni
uskonoppineitteni
partitive uskonoppinuttani uskonoppineitani
inessive uskonoppineessani uskonoppineissani
elative uskonoppineestani uskonoppineistani
illative uskonoppineeseeni uskonoppineisiini
uskonoppineihini
adessive uskonoppineellani uskonoppineillani
ablative uskonoppineeltani uskonoppineiltani
allative uskonoppineelleni uskonoppineilleni
essive uskonoppineenani uskonoppineinani
translative uskonoppineekseni uskonoppineikseni
abessive uskonoppineettani uskonoppineittani
instructive — —
comitative — uskonoppineineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uskonoppineesi uskonoppineesi
accusative nom. uskonoppineesi uskonoppineesi
gen. uskonoppineesi
genitive uskonoppineesi uskonoppineidesi
uskonoppineittesi
partitive uskonoppinuttasi uskonoppineitasi
inessive uskonoppineessasi uskonoppineissasi
elative uskonoppineestasi uskonoppineistasi
illative uskonoppineeseesi uskonoppineisiisi
uskonoppineihisi
adessive uskonoppineellasi uskonoppineillasi
ablative uskonoppineeltasi uskonoppineiltasi
allative uskonoppineellesi uskonoppineillesi
essive uskonoppineenasi uskonoppineinasi
translative uskonoppineeksesi uskonoppineiksesi
abessive uskonoppineettasi uskonoppineittasi
instructive — —
comitative — uskonoppineinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uskonoppineemme uskonoppineemme
accusative nom. uskonoppineemme uskonoppineemme
gen. uskonoppineemme
genitive uskonoppineemme uskonoppineidemme
uskonoppineittemme
partitive uskonoppinuttamme uskonoppineitamme
inessive uskonoppineessamme uskonoppineissamme
elative uskonoppineestamme uskonoppineistamme
illative uskonoppineeseemme uskonoppineisiimme
uskonoppineihimme
adessive uskonoppineellamme uskonoppineillamme
ablative uskonoppineeltamme uskonoppineiltamme
allative uskonoppineellemme uskonoppineillemme
essive uskonoppineenamme uskonoppineinamme
translative uskonoppineeksemme uskonoppineiksemme
abessive uskonoppineettamme uskonoppineittamme
instructive — —
comitative — uskonoppineinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uskonoppineenne uskonoppineenne
accusative nom. uskonoppineenne uskonoppineenne
gen. uskonoppineenne
genitive uskonoppineenne uskonoppineidenne
uskonoppineittenne
partitive uskonoppinuttanne uskonoppineitanne
inessive uskonoppineessanne uskonoppineissanne
elative uskonoppineestanne uskonoppineistanne
illative uskonoppineeseenne uskonoppineisiinne
uskonoppineihinne
adessive uskonoppineellanne uskonoppineillanne
ablative uskonoppineeltanne uskonoppineiltanne
allative uskonoppineellenne uskonoppineillenne
essive uskonoppineenanne uskonoppineinanne
translative uskonoppineeksenne uskonoppineiksenne
abessive uskonoppineettanne uskonoppineittanne
instructive — —
comitative — uskonoppineinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uskonoppineensa uskonoppineensa
accusative nom. uskonoppineensa uskonoppineensa
gen. uskonoppineensa
genitive uskonoppineensa uskonoppineidensa
uskonoppineittensa
partitive uskonoppinuttaan
uskonoppinuttansa 		uskonoppineitaan
uskonoppineitansa
inessive uskonoppineessaan
uskonoppineessansa 		uskonoppineissaan
uskonoppineissansa
elative uskonoppineestaan
uskonoppineestansa 		uskonoppineistaan
uskonoppineistansa
illative uskonoppineeseensa uskonoppineisiinsa
uskonoppineihinsa
adessive uskonoppineellaan
uskonoppineellansa 		uskonoppineillaan
uskonoppineillansa
ablative uskonoppineeltaan
uskonoppineeltansa 		uskonoppineiltaan
uskonoppineiltansa
allative uskonoppineelleen
uskonoppineellensa 		uskonoppineilleen
uskonoppineillensa
essive uskonoppineenaan
uskonoppineenansa 		uskonoppineinaan
uskonoppineinansa
translative uskonoppineekseen
uskonoppineeksensa 		uskonoppineikseen
uskonoppineiksensa
abessive uskonoppineettaan
uskonoppineettansa 		uskonoppineittaan
uskonoppineittansa
instructive — —
comitative — uskonoppineineen
uskonoppineinensa
Wikious
Boobota
Sagapedia