uudentaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word uudentaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word uudentaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say uudentaa in singular and plural. Everything you need to know about the word uudentaa you have here. The definition of the word uudentaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofuudentaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

uusi (“new”) +‎ -ntaa

Pronunciation

Verb

uudentaa

  1. (transitive) to renew
Conjugation
Inflection of uudentaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uudennan en uudenna 1st sing. olen uudentanut en ole uudentanut
2nd sing. uudennat et uudenna 2nd sing. olet uudentanut et ole uudentanut
3rd sing. uudentaa ei uudenna 3rd sing. on uudentanut ei ole uudentanut
1st plur. uudennamme emme uudenna 1st plur. olemme uudentaneet emme ole uudentaneet
2nd plur. uudennatte ette uudenna 2nd plur. olette uudentaneet ette ole uudentaneet
3rd plur. uudentavat eivät uudenna 3rd plur. ovat uudentaneet eivät ole uudentaneet
passive uudennetaan ei uudenneta passive on uudennettu ei ole uudennettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uudensin en uudentanut 1st sing. olin uudentanut en ollut uudentanut
2nd sing. uudensit et uudentanut 2nd sing. olit uudentanut et ollut uudentanut
3rd sing. uudensi ei uudentanut 3rd sing. oli uudentanut ei ollut uudentanut
1st plur. uudensimme emme uudentaneet 1st plur. olimme uudentaneet emme olleet uudentaneet
2nd plur. uudensitte ette uudentaneet 2nd plur. olitte uudentaneet ette olleet uudentaneet
3rd plur. uudensivat eivät uudentaneet 3rd plur. olivat uudentaneet eivät olleet uudentaneet
passive uudennettiin ei uudennettu passive oli uudennettu ei ollut uudennettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uudentaisin en uudentaisi 1st sing. olisin uudentanut en olisi uudentanut
2nd sing. uudentaisit et uudentaisi 2nd sing. olisit uudentanut et olisi uudentanut
3rd sing. uudentaisi ei uudentaisi 3rd sing. olisi uudentanut ei olisi uudentanut
1st plur. uudentaisimme emme uudentaisi 1st plur. olisimme uudentaneet emme olisi uudentaneet
2nd plur. uudentaisitte ette uudentaisi 2nd plur. olisitte uudentaneet ette olisi uudentaneet
3rd plur. uudentaisivat eivät uudentaisi 3rd plur. olisivat uudentaneet eivät olisi uudentaneet
passive uudennettaisiin ei uudennettaisi passive olisi uudennettu ei olisi uudennettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. uudenna älä uudenna 2nd sing. — —
3rd sing. uudentakoon älköön uudentako 3rd sing. olkoon uudentanut älköön olko uudentanut
1st plur. uudentakaamme älkäämme uudentako 1st plur. — —
2nd plur. uudentakaa älkää uudentako 2nd plur. — —
3rd plur. uudentakoot älkööt uudentako 3rd plur. olkoot uudentaneet älkööt olko uudentaneet
passive uudennettakoon älköön uudennettako passive olkoon uudennettu älköön olko uudennettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uudentanen en uudentane 1st sing. lienen uudentanut en liene uudentanut
2nd sing. uudentanet et uudentane 2nd sing. lienet uudentanut et liene uudentanut
3rd sing. uudentanee ei uudentane 3rd sing. lienee uudentanut ei liene uudentanut
1st plur. uudentanemme emme uudentane 1st plur. lienemme uudentaneet emme liene uudentaneet
2nd plur. uudentanette ette uudentane 2nd plur. lienette uudentaneet ette liene uudentaneet
3rd plur. uudentanevat eivät uudentane 3rd plur. lienevät uudentaneet eivät liene uudentaneet
passive uudennettaneen ei uudennettane passive lienee uudennettu ei liene uudennettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st uudentaa present uudentava uudennettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uudentaakseni uudentaaksemme
2nd uudentaaksesi uudentaaksenne
3rd uudentaakseen
uudentaaksensa
past uudentanut uudennettu
2nd inessive2 uudentaessa uudennettaessa agent4 uudentama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uudentaessani uudentaessamme
2nd uudentaessasi uudentaessanne
3rd uudentaessaan
uudentaessansa
negative uudentamaton
instructive uudentaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form uudentaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive uudentamassa —
elative uudentamasta —
illative uudentamaan —
adessive uudentamalla —
abessive uudentamatta —
instructive uudentaman uudennettaman
4th3 verbal noun uudentaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uudentamaisillani uudentamaisillamme
2nd uudentamaisillasi uudentamaisillanne
3rd uudentamaisillaan
uudentamaisillansa
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Verb

uudentaa

  1. third-person singular present indicative of uudentaa
Wikious
Boobota
Sagapedia