väistyvä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word väistyvä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word väistyvä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say väistyvä in singular and plural. Everything you need to know about the word väistyvä you have here. The definition of the word väistyvä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofväistyvä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Adjective

väistyvä (comparative väistyvämpi, superlative väistyvin)

  1. recessive, recessional, receding
  2. (biology) recessive
    Synonyms: peittyvä, resessiivinen

Declension

Inflection of väistyvä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative väistyvä väistyvät
genitive väistyvän väistyvien
partitive väistyvää väistyviä
illative väistyvään väistyviin
singular plural
nominative väistyvä väistyvät
accusative nom. väistyvä väistyvät
gen. väistyvän
genitive väistyvän väistyvien
väistyväin rare
partitive väistyvää väistyviä
inessive väistyvässä väistyvissä
elative väistyvästä väistyvistä
illative väistyvään väistyviin
adessive väistyvällä väistyvillä
ablative väistyvältä väistyviltä
allative väistyvälle väistyville
essive väistyvänä väistyvinä
translative väistyväksi väistyviksi
abessive väistyvättä väistyvittä
instructive väistyvin
comitative väistyvine
Possessive forms of väistyvä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative väistyväni väistyväni
accusative nom. väistyväni väistyväni
gen. väistyväni
genitive väistyväni väistyvieni
väistyväini rare
partitive väistyvääni väistyviäni
inessive väistyvässäni väistyvissäni
elative väistyvästäni väistyvistäni
illative väistyvääni väistyviini
adessive väistyvälläni väistyvilläni
ablative väistyvältäni väistyviltäni
allative väistyvälleni väistyvilleni
essive väistyvänäni väistyvinäni
translative väistyväkseni väistyvikseni
abessive väistyvättäni väistyvittäni
instructive
comitative väistyvineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative väistyväsi väistyväsi
accusative nom. väistyväsi väistyväsi
gen. väistyväsi
genitive väistyväsi väistyviesi
väistyväisi rare
partitive väistyvääsi väistyviäsi
inessive väistyvässäsi väistyvissäsi
elative väistyvästäsi väistyvistäsi
illative väistyvääsi väistyviisi
adessive väistyvälläsi väistyvilläsi
ablative väistyvältäsi väistyviltäsi
allative väistyvällesi väistyvillesi
essive väistyvänäsi väistyvinäsi
translative väistyväksesi väistyviksesi
abessive väistyvättäsi väistyvittäsi
instructive
comitative väistyvinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative väistyvämme väistyvämme
accusative nom. väistyvämme väistyvämme
gen. väistyvämme
genitive väistyvämme väistyviemme
väistyväimme rare
partitive väistyväämme väistyviämme
inessive väistyvässämme väistyvissämme
elative väistyvästämme väistyvistämme
illative väistyväämme väistyviimme
adessive väistyvällämme väistyvillämme
ablative väistyvältämme väistyviltämme
allative väistyvällemme väistyvillemme
essive väistyvänämme väistyvinämme
translative väistyväksemme väistyviksemme
abessive väistyvättämme väistyvittämme
instructive
comitative väistyvinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative väistyvänne väistyvänne
accusative nom. väistyvänne väistyvänne
gen. väistyvänne
genitive väistyvänne väistyvienne
väistyväinne rare
partitive väistyväänne väistyviänne
inessive väistyvässänne väistyvissänne
elative väistyvästänne väistyvistänne
illative väistyväänne väistyviinne
adessive väistyvällänne väistyvillänne
ablative väistyvältänne väistyviltänne
allative väistyvällenne väistyvillenne
essive väistyvänänne väistyvinänne
translative väistyväksenne väistyviksenne
abessive väistyvättänne väistyvittänne
instructive
comitative väistyvinenne
third-person possessor
singular plural
nominative väistyvänsä väistyvänsä
accusative nom. väistyvänsä väistyvänsä
gen. väistyvänsä
genitive väistyvänsä väistyviensä
väistyväinsä rare
partitive väistyväänsä väistyviään
väistyviänsä
inessive väistyvässään
väistyvässänsä
väistyvissään
väistyvissänsä
elative väistyvästään
väistyvästänsä
väistyvistään
väistyvistänsä
illative väistyväänsä väistyviinsä
adessive väistyvällään
väistyvällänsä
väistyvillään
väistyvillänsä
ablative väistyvältään
väistyvältänsä
väistyviltään
väistyviltänsä
allative väistyvälleen
väistyvällensä
väistyvilleen
väistyvillensä
essive väistyvänään
väistyvänänsä
väistyvinään
väistyvinänsä
translative väistyväkseen
väistyväksensä
väistyvikseen
väistyviksensä
abessive väistyvättään
väistyvättänsä
väistyvittään
väistyvittänsä
instructive
comitative väistyvineen
väistyvinensä

Derived terms

Participle

väistyvä

  1. present active participle of väistyä

Further reading

Anagrams