valtuutus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word valtuutus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word valtuutus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say valtuutus in singular and plural. Everything you need to know about the word valtuutus you have here. The definition of the word valtuutus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvaltuutus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

valtuuttaa +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑltuːtus/,
  • Rhymes: -ɑltuːtus
  • Syllabification(key): val‧tuu‧tus
  • Hyphenation(key): val‧tuu‧tus

Noun

valtuutus

  1. authorization, mandate, empowerment, power of attorney (granting the power to act as the agent of a person or entity; state of having been granted such power)

Declension

Inflection of valtuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative valtuutus valtuutukset
genitive valtuutuksen valtuutusten
valtuutuksien
partitive valtuutusta valtuutuksia
illative valtuutukseen valtuutuksiin
singular plural
nominative valtuutus valtuutukset
accusative nom. valtuutus valtuutukset
gen. valtuutuksen
genitive valtuutuksen valtuutusten
valtuutuksien
partitive valtuutusta valtuutuksia
inessive valtuutuksessa valtuutuksissa
elative valtuutuksesta valtuutuksista
illative valtuutukseen valtuutuksiin
adessive valtuutuksella valtuutuksilla
ablative valtuutukselta valtuutuksilta
allative valtuutukselle valtuutuksille
essive valtuutuksena valtuutuksina
translative valtuutukseksi valtuutuksiksi
abessive valtuutuksetta valtuutuksitta
instructive — valtuutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of valtuutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative valtuutukseni valtuutukseni
accusative nom. valtuutukseni valtuutukseni
gen. valtuutukseni
genitive valtuutukseni valtuutusteni
valtuutuksieni
partitive valtuutustani valtuutuksiani
inessive valtuutuksessani valtuutuksissani
elative valtuutuksestani valtuutuksistani
illative valtuutukseeni valtuutuksiini
adessive valtuutuksellani valtuutuksillani
ablative valtuutukseltani valtuutuksiltani
allative valtuutukselleni valtuutuksilleni
essive valtuutuksenani valtuutuksinani
translative valtuutuksekseni valtuutuksikseni
abessive valtuutuksettani valtuutuksittani
instructive — —
comitative — valtuutuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative valtuutuksesi valtuutuksesi
accusative nom. valtuutuksesi valtuutuksesi
gen. valtuutuksesi
genitive valtuutuksesi valtuutustesi
valtuutuksiesi
partitive valtuutustasi valtuutuksiasi
inessive valtuutuksessasi valtuutuksissasi
elative valtuutuksestasi valtuutuksistasi
illative valtuutukseesi valtuutuksiisi
adessive valtuutuksellasi valtuutuksillasi
ablative valtuutukseltasi valtuutuksiltasi
allative valtuutuksellesi valtuutuksillesi
essive valtuutuksenasi valtuutuksinasi
translative valtuutukseksesi valtuutuksiksesi
abessive valtuutuksettasi valtuutuksittasi
instructive — —
comitative — valtuutuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative valtuutuksemme valtuutuksemme
accusative nom. valtuutuksemme valtuutuksemme
gen. valtuutuksemme
genitive valtuutuksemme valtuutustemme
valtuutuksiemme
partitive valtuutustamme valtuutuksiamme
inessive valtuutuksessamme valtuutuksissamme
elative valtuutuksestamme valtuutuksistamme
illative valtuutukseemme valtuutuksiimme
adessive valtuutuksellamme valtuutuksillamme
ablative valtuutukseltamme valtuutuksiltamme
allative valtuutuksellemme valtuutuksillemme
essive valtuutuksenamme valtuutuksinamme
translative valtuutukseksemme valtuutuksiksemme
abessive valtuutuksettamme valtuutuksittamme
instructive — —
comitative — valtuutuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative valtuutuksenne valtuutuksenne
accusative nom. valtuutuksenne valtuutuksenne
gen. valtuutuksenne
genitive valtuutuksenne valtuutustenne
valtuutuksienne
partitive valtuutustanne valtuutuksianne
inessive valtuutuksessanne valtuutuksissanne
elative valtuutuksestanne valtuutuksistanne
illative valtuutukseenne valtuutuksiinne
adessive valtuutuksellanne valtuutuksillanne
ablative valtuutukseltanne valtuutuksiltanne
allative valtuutuksellenne valtuutuksillenne
essive valtuutuksenanne valtuutuksinanne
translative valtuutukseksenne valtuutuksiksenne
abessive valtuutuksettanne valtuutuksittanne
instructive — —
comitative — valtuutuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative valtuutuksensa valtuutuksensa
accusative nom. valtuutuksensa valtuutuksensa
gen. valtuutuksensa
genitive valtuutuksensa valtuutustensa
valtuutuksiensa
partitive valtuutustaan
valtuutustansa 		valtuutuksiaan
valtuutuksiansa
inessive valtuutuksessaan
valtuutuksessansa 		valtuutuksissaan
valtuutuksissansa
elative valtuutuksestaan
valtuutuksestansa 		valtuutuksistaan
valtuutuksistansa
illative valtuutukseensa valtuutuksiinsa
adessive valtuutuksellaan
valtuutuksellansa 		valtuutuksillaan
valtuutuksillansa
ablative valtuutukseltaan
valtuutukseltansa 		valtuutuksiltaan
valtuutuksiltansa
allative valtuutukselleen
valtuutuksellensa 		valtuutuksilleen
valtuutuksillensa
essive valtuutuksenaan
valtuutuksenansa 		valtuutuksinaan
valtuutuksinansa
translative valtuutuksekseen
valtuutukseksensa 		valtuutuksikseen
valtuutuksiksensa
abessive valtuutuksettaan
valtuutuksettansa 		valtuutuksittaan
valtuutuksittansa
instructive — —
comitative — valtuutuksineen
valtuutuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia