vanha kirjasuomi

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vanha kirjasuomi. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vanha kirjasuomi, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vanha kirjasuomi in singular and plural. Everything you need to know about the word vanha kirjasuomi you have here. The definition of the word vanha kirjasuomi will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvanha kirjasuomi, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Noun

vanha kirjasuomi

  1. Old Literary Finnish, Early Literary Finnish (phase of the development of the Finnish language, around 1540–1810/1820)

Declension

Inflection of vanha kirjasuomi (Kotus type 51/nuoripari)
nominative vanha kirjasuomi
genitive vanhan kirjasuomen
partitive vanhaa kirjasuomea
illative vanhaan kirjasuomeen
singular plural
nominative vanha kirjasuomi
accusative nom. vanha kirjasuomi
gen. vanhan kirjasuomen
genitive vanhan kirjasuomen
partitive vanhaa kirjasuomea
inessive vanhassa kirjasuomessa
elative vanhasta kirjasuomesta
illative vanhaan kirjasuomeen
adessive vanhalla kirjasuomella
ablative vanhalta kirjasuomelta
allative vanhalle kirjasuomelle
essive vanhana kirjasuomena
translative vanhaksi kirjasuomeksi
abessive vanhatta kirjasuometta
instructive
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vanha kirjasuomi (Kotus type 51/nuoripari)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vanha kirjasuomeni
accusative nom. vanha kirjasuomeni
gen. vanhan kirjasuomeni
genitive vanhan kirjasuomeni
partitive vanhaa kirjasuomeani
inessive vanhassa kirjasuomessani
elative vanhasta kirjasuomestani
illative vanhaan kirjasuomeeni
adessive vanhalla kirjasuomellani
ablative vanhalta kirjasuomeltani
allative vanhalle kirjasuomelleni
essive vanhana kirjasuomenani
translative vanhaksi kirjasuomekseni
abessive vanhatta kirjasuomettani
instructive
comitative
second-person singular possessor
singular plural
nominative vanha kirjasuomesi
accusative nom. vanha kirjasuomesi
gen. vanhan kirjasuomesi
genitive vanhan kirjasuomesi
partitive vanhaa kirjasuomeasi
inessive vanhassa kirjasuomessasi
elative vanhasta kirjasuomestasi
illative vanhaan kirjasuomeesi
adessive vanhalla kirjasuomellasi
ablative vanhalta kirjasuomeltasi
allative vanhalle kirjasuomellesi
essive vanhana kirjasuomenasi
translative vanhaksi kirjasuomeksesi
abessive vanhatta kirjasuomettasi
instructive
comitative
first-person plural possessor
singular plural
nominative vanha kirjasuomemme
accusative nom. vanha kirjasuomemme
gen. vanhan kirjasuomemme
genitive vanhan kirjasuomemme
partitive vanhaa kirjasuomeamme
inessive vanhassa kirjasuomessamme
elative vanhasta kirjasuomestamme
illative vanhaan kirjasuomeemme
adessive vanhalla kirjasuomellamme
ablative vanhalta kirjasuomeltamme
allative vanhalle kirjasuomellemme
essive vanhana kirjasuomenamme
translative vanhaksi kirjasuomeksemme
abessive vanhatta kirjasuomettamme
instructive
comitative
second-person plural possessor
singular plural
nominative vanha kirjasuomenne
accusative nom. vanha kirjasuomenne
gen. vanhan kirjasuomenne
genitive vanhan kirjasuomenne
partitive vanhaa kirjasuomeanne
inessive vanhassa kirjasuomessanne
elative vanhasta kirjasuomestanne
illative vanhaan kirjasuomeenne
adessive vanhalla kirjasuomellanne
ablative vanhalta kirjasuomeltanne
allative vanhalle kirjasuomellenne
essive vanhana kirjasuomenanne
translative vanhaksi kirjasuomeksenne
abessive vanhatta kirjasuomettanne
instructive
comitative