vankkumaton

Finnish

vankkumaton (comparative vankkumattomampi, superlative vankkumattomin)

Inflection of vankkumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		vankkumaton	vankkumattomat
genitive		vankkumattoman	vankkumattomien
partitive		vankkumatonta	vankkumattomia
illative		vankkumattomaan	vankkumattomiin
		singular	plural
nominative		vankkumaton	vankkumattomat
accusative	nom.	vankkumaton	vankkumattomat
accusative	gen.	vankkumattoman	vankkumattomat
genitive		vankkumattoman	vankkumattomien vankkumatonten ^rare
partitive		vankkumatonta	vankkumattomia
inessive		vankkumattomassa	vankkumattomissa
elative		vankkumattomasta	vankkumattomista
illative		vankkumattomaan	vankkumattomiin
adessive		vankkumattomalla	vankkumattomilla
ablative		vankkumattomalta	vankkumattomilta
allative		vankkumattomalle	vankkumattomille
essive		vankkumattomana	vankkumattomina
translative		vankkumattomaksi	vankkumattomiksi
abessive		vankkumattomatta	vankkumattomitta
instructive		—	vankkumattomin
comitative		—	vankkumattomine

Possessive forms of vankkumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vankkumattomani	vankkumattomani
accusative	nom.	vankkumattomani	vankkumattomani
accusative	gen.	vankkumattomani	vankkumattomani
genitive		vankkumattomani	vankkumattomieni vankkumatonteni ^rare
partitive		vankkumatontani	vankkumattomiani
inessive		vankkumattomassani	vankkumattomissani
elative		vankkumattomastani	vankkumattomistani
illative		vankkumattomaani	vankkumattomiini
adessive		vankkumattomallani	vankkumattomillani
ablative		vankkumattomaltani	vankkumattomiltani
allative		vankkumattomalleni	vankkumattomilleni
essive		vankkumattomanani	vankkumattominani
translative		vankkumattomakseni	vankkumattomikseni
abessive		vankkumattomattani	vankkumattomittani
instructive		—	—
comitative		—	vankkumattomineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vankkumattomasi	vankkumattomasi
accusative	nom.	vankkumattomasi	vankkumattomasi
accusative	gen.	vankkumattomasi	vankkumattomasi
genitive		vankkumattomasi	vankkumattomiesi vankkumatontesi ^rare
partitive		vankkumatontasi	vankkumattomiasi
inessive		vankkumattomassasi	vankkumattomissasi
elative		vankkumattomastasi	vankkumattomistasi
illative		vankkumattomaasi	vankkumattomiisi
adessive		vankkumattomallasi	vankkumattomillasi
ablative		vankkumattomaltasi	vankkumattomiltasi
allative		vankkumattomallesi	vankkumattomillesi
essive		vankkumattomanasi	vankkumattominasi
translative		vankkumattomaksesi	vankkumattomiksesi
abessive		vankkumattomattasi	vankkumattomittasi
instructive		—	—
comitative		—	vankkumattominesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vankkumattomamme	vankkumattomamme
accusative	nom.	vankkumattomamme	vankkumattomamme
accusative	gen.	vankkumattomamme	vankkumattomamme
genitive		vankkumattomamme	vankkumattomiemme vankkumatontemme ^rare
partitive		vankkumatontamme	vankkumattomiamme
inessive		vankkumattomassamme	vankkumattomissamme
elative		vankkumattomastamme	vankkumattomistamme
illative		vankkumattomaamme	vankkumattomiimme
adessive		vankkumattomallamme	vankkumattomillamme
ablative		vankkumattomaltamme	vankkumattomiltamme
allative		vankkumattomallemme	vankkumattomillemme
essive		vankkumattomanamme	vankkumattominamme
translative		vankkumattomaksemme	vankkumattomiksemme
abessive		vankkumattomattamme	vankkumattomittamme
instructive		—	—
comitative		—	vankkumattominemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vankkumattomanne	vankkumattomanne
accusative	nom.	vankkumattomanne	vankkumattomanne
accusative	gen.	vankkumattomanne	vankkumattomanne
genitive		vankkumattomanne	vankkumattomienne vankkumatontenne ^rare
partitive		vankkumatontanne	vankkumattomianne
inessive		vankkumattomassanne	vankkumattomissanne
elative		vankkumattomastanne	vankkumattomistanne
illative		vankkumattomaanne	vankkumattomiinne
adessive		vankkumattomallanne	vankkumattomillanne
ablative		vankkumattomaltanne	vankkumattomiltanne
allative		vankkumattomallenne	vankkumattomillenne
essive		vankkumattomananne	vankkumattominanne
translative		vankkumattomaksenne	vankkumattomiksenne
abessive		vankkumattomattanne	vankkumattomittanne
instructive		—	—
comitative		—	vankkumattominenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		vankkumattomansa	vankkumattomansa
accusative	nom.	vankkumattomansa	vankkumattomansa
accusative	gen.	vankkumattomansa	vankkumattomansa
genitive		vankkumattomansa	vankkumattomiensa vankkumatontensa ^rare
partitive		vankkumatontaan vankkumatontansa	vankkumattomiaan vankkumattomiansa
inessive		vankkumattomassaan vankkumattomassansa	vankkumattomissaan vankkumattomissansa
elative		vankkumattomastaan vankkumattomastansa	vankkumattomistaan vankkumattomistansa
illative		vankkumattomaansa	vankkumattomiinsa
adessive		vankkumattomallaan vankkumattomallansa	vankkumattomillaan vankkumattomillansa
ablative		vankkumattomaltaan vankkumattomaltansa	vankkumattomiltaan vankkumattomiltansa
allative		vankkumattomalleen vankkumattomallensa	vankkumattomilleen vankkumattomillensa
essive		vankkumattomanaan vankkumattomanansa	vankkumattominaan vankkumattominansa
translative		vankkumattomakseen vankkumattomaksensa	vankkumattomikseen vankkumattomiksensa
abessive		vankkumattomattaan vankkumattomattansa	vankkumattomittaan vankkumattomittansa
instructive		—	—
comitative		—	vankkumattomineen vankkumattominensa

vankkumaton