| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ärsyke | ärsykkeet |
| genetiivi | ärsykkeen | ärsykkeiden ärsykkeitten |
| partitiivi | ärsykettä | ärsykkeitä |
| akkusatiivi | ärsyke; ärsykkeen |
ärsykkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ärsykkeessä | ärsykkeissä |
| elatiivi | ärsykkeestä | ärsykkeistä |
| illatiivi | ärsykkeeseen | ärsykkeisiin ärsykkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ärsykkeellä | ärsykkeillä |
| ablatiivi | ärsykkeeltä | ärsykkeiltä |
| allatiivi | ärsykkeelle | ärsykkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ärsykkeenä | ärsykkeinä |
| translatiivi | ärsykkeeksi | ärsykkeiksi |
| abessiivi | ärsykkeettä | ärsykkeittä |
| instruktiivi | – | ärsykkein |
| komitatiivi | – | ärsykkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ärsykkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ärsyket- | |
-ke-johdos verbien ärsyttää, ärsyyntyä vartalosta;[2] uudissana 1910-luvulta[3]
hermoärsyke, valoärsyke, ärsykekenttä, ärsyketulva