Liite:Verbitaivutus/suomi/örähdellä

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/örähdellä merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/örähdellä sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Liite:Verbitaivutus/suomi/örähdellä sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Liite:Verbitaivutus/suomi/örähdellä on tässä. Sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/örähdellä määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananLiite:Verbitaivutus/suomi/örähdellä määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Vartalot
vokaalivartalo örähtele-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo örähdel-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä örähtelen en örähtele minä olen örähdellyt en ole örähdellyt
sinä örähtelet et örähtele sinä olet örähdellyt et ole örähdellyt
hän örähtelee ei örähtele hän on örähdellyt ei ole örähdellyt
me örähtelemme emme örähtele me olemme örähdelleet emme ole örähdelleet
te
Te
örähtelette
-"-
ette örähtele
-"-
te
Te
olette örähdelleet
olette örähdellyt
ette ole örähdelleet
ette ole örähdellyt
he örähtelevät eivät örähtele he ovat örähdelleet eivät ole örähdelleet
passiivi örähdellään ei örähdellä passiivi on örähdelty ei ole örähdelty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä örähtelin en örähdellyt minä olin örähdellyt en ollut örähdellyt
sinä örähtelit et örähdellyt sinä olit örähdellyt et ollut örähdellyt
hän örähteli ei örähdellyt hän oli örähdellyt ei ollut örähdellyt
me örähtelimme emme örähdelleet me olimme örähdelleet emme olleet örähdelleet
te
Te
örähtelitte
-"-
ette örähdelleet
ette örähdellyt
te
Te
olitte örähdelleet
olitte örähdellyt
ette olleet örähdelleet
ette olleet örähdellyt
he örähtelivät eivät örähdelleet he olivat örähdelleet eivät olleet örähdelleet
passiivi örähdeltiin ei örähdelty passiivi oli örähdelty ei ollut örähdelty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä örähtelisin en örähtelisi minä olisin örähdellyt en olisi örähdellyt
sinä örähtelisit et örähtelisi sinä olisit örähdellyt et olisi örähdellyt
hän örähtelisi ei örähtelisi hän olisi örähdellyt ei olisi örähdellyt
me örähtelisimme emme örähtelisi me olisimme örähdelleet emme olisi örähdelleet
te
Te
örähtelisitte
-"-
ette örähtelisi
-"-
te
Te
olisitte örähdelleet
olisitte örähdellyt
ette olisi örähdelleet
ette olisi örähdellyt
he örähtelisivät eivät örähtelisi he olisivat örähdelleet eivät olisi örähdelleet
passiivi örähdeltäisiin ei örähdeltäisi passiivi olisi örähdelty ei olisi örähdelty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä örähdellen en örähdelle minä lienen örähdellyt en liene örähdellyt
sinä örähdellet et örähdelle sinä lienet örähdellyt et liene örähdellyt
hän örähdellee ei örähdelle hän lienee örähdellyt ei liene örähdellyt
me örähdellemme emme örähdelle me lienemme örähdelleet emme liene örähdelleet
te
Te
örähdellette
-"-
ette örähdelle
-"-
te
Te
lienette örähdelleet
lienette örähdellyt
ette liene örähdelleet
ette liene örähdellyt
he örähdellevät eivät örähdelle he lienevät örähdelleet eivät liene örähdelleet
passiivi örähdeltäneen ei örähdeltäne passiivi lienee örähdelty ei liene örähdelty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä örähtele älä örähtele sinä
hän örähdelköön älköön örähdelkö hän olkoon örähdellyt älköön olko örähdellyt
me örähdelkäämme älkäämme örähdelkö me
te
Te
örähdelkää
-"-
älkää örähdelkö
-"-
te
Te
he örähdelkööt älkööt örähdelkö he olkoot örähdelleet älkööt olko örähdelleet
passiivi örähdeltäköön älköön örähdeltäkö passiivi olkoon örähdelty älköön olko örähdelty

Nominaalimuodot

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. örähdellä preesens örähtelevä örähdeltävä
pitkä 1. örähdelläkseen1 perfekti örähdellyt örähdelty
2. inessiivi örähdellessä2 örähdeltäessä agentti örähtelemä4
instruktiivi örähdellen kielteinen agentti örähtelemätön
3. inessiivi örähtelemässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi örähtelemästä
illatiivi örähtelemään
adessiivi örähtelemällä
abessiivi örähtelemättä
instruktiivi örähtelemän örähdeltämän
4. örähteleminen
5 örähtelemäisillään3