Hei, olet tullut tänne etsimään sanan
Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan
Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten
Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta
Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot on tässä. Sanan
Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanan
Luokka:Suomen kieltoverbin taivutusmuodot määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Toisin kuin monissa indoeurooppalaisissa kielissä, suomessa kieltosana on persoonissa taipuva verbi, jota käytetään pääverbin konnegaatiomuodon kanssa (esim. olla; en ole). E-alkuiset ilmaisevat kielteisiä toteamuksia indikatiivissa, konditionaalissa ja potentiaalissa, ä-alkuisia käytetään kielteisessä imperatiivissa eli kun kielletään jotakuta tekemästä jotakin.
Verbillä on erityinen tehtävä sanojen enää, kukaan, mikään, missään, mistään, minnekään, milloinkaan, mitenkään, koskaan, ikinä, ikänä, ollenkaan ja yhtään kanssa, sillä näiden merkitys muuttuu sen mukaan, esiintyvätkö nämä kysymys- tai relatiivilauseessa yksin vai tavallisessa lauseessa kieltoverbin kanssa.
Rinnastuskonjunktio -kä esiintyy ainoastaan kieltoverbiin liitettynä.
- Siellä ei ollut ruokaa eikä kukaan ostanut sinne ruokaa.
Etymologia
- Kieltoverbi on peräisin suomalaisugrilaisesta kieltoverbivartalosta *e-; sana on sukua viron sanalle ei ja pohjoissaamen sanalle ii.
Liittyvät sanat
Johdokset
- epä- (alunperin partisiipin preesens kieltoverbistä: verbivartalo *e- + -pä)