aalto
 |
Suomi
Substantiivi
- laine, meren tai järven pinnassa etenevä kohouma
- energian eteneminen jonkin suureen jaksollisen vaihtelun avulla
- yhtäkkinen laaja leviäminen
- influenssa-aalto
- urheilukilpailun, konsertin tms. katsomossa yleisön tekemä ele, joka näyttää katsomon ympäri kulkevalta aallolta katsojien noustessa vuorotellen seisomaan tai nostaessa käsiään
Ääntäminen
- IPA: /ˈɑːlt̪o/
- tavutus: aal‧to
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aalto | aallot |
| genetiivi | aallon | aaltojen |
| partitiivi | aaltoa | aaltoja |
| akkusatiivi | aalto; aallon |
aallot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aallossa | aalloissa |
| elatiivi | aallosta | aalloista |
| illatiivi | aaltoon | aaltoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aallolla | aalloilla |
| ablatiivi | aallolta | aalloilta |
| allatiivi | aallolle | aalloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aaltona | aaltoina |
| translatiivi | aalloksi | aalloiksi |
| abessiivi | aallotta | aalloitta |
| instruktiivi | – | aalloin |
| komitatiivi | – | aaltoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aallo- | |
| vahva vartalo | aalto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
Sana on kantaskandinaavinen laina. Samaan alkumuotoon perustuu myös nykynorjan alda, iso laine, ja jotkin suomen lähisukukieliin lainatut sanat.[1] Suomen kirjakielessä sanaa käytettiin jo 1544 julkaistussa Mikael Agricolan Rucouskiriassa.[2]
Käännökset
|
|
|
Liittyvät sanat
hyrsky, keskipitkä aalto, lakkapää, seisminen leikkausaalto, maininki, tyrsky, vaahtopää, vihreä aalto
Johdokset
- adjektiivit: aallokas, aaltoisa
- adverbit: aalloten, aaltoillen
- substantiivit: aallokko, aaltoilu
- verbit: aallota, aallottaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
aallonharja, aallonmurtaja, aallonpituus, aallonpohja, aaltoallas, aaltoalue, aaltoenergia, aaltojuova, aaltolevy, aaltoliike, aaltoloukku, aaltoluku, aaltomekaniikka, aaltomittari, aaltomuoto, aaltopahvi, aaltopelti, aaltopinta, aaltopituus, aaltoreunainen, aaltorintama, aaltoseppä, aaltosulje, aaltosulku, aaltosäteily, aaltoteoria, aaltovektori, aaltoviiva, aaltovoima, aaltovoimala, aaltoväli, desimetriaallot, flunssa-aalto, helleaalto, hyökyaalto, ihmisaalto, itsemurha-aalto, kantoaalto, keskiaalto, konkurssiaalto, lakkoaalto, lyhytaalto, lämpöaalto, maanjäristysaalto, mikroaalto, muuttoaalto, myrskyaalto, paineaalto, pitkittäisaalto, pitkäaalto, poikittaisaalto, puoliaalto, radioaalto, ristiaalto, seisova aalto, sekundaariaalto, siniaalto, šokkiaalto, säteilyaalto, tasoaalto, tulva-aalto, tunneaalto, vuoksiaalto, vuorovesiaalto, ääniaalto
Anagrammit
Aiheesta muualla
- aalto Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 3477 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Lähteet
- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 1-I)
Viitteet
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 19. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 25. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.