astalo

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan astalo merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan astalo sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten astalo sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta astalo on tässä. Sanan astalo määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananastalo määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

astalo (2)[1]

  1. laissa käytetty termi tilapäisesti lyömäaseena nuijan tapaan käytetylle esineelle

Ääntäminen

  • IPA: /ˈɑst̪ɑlo/
  • tavutus: as‧ta‧lo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi astalo astalot
genetiivi astalon astalojen
astaloiden
astaloitten
partitiivi astaloa astaloita
astaloja
akkusatiivi astalo;
astalon
astalot
sisäpaikallissijat
inessiivi astalossa astaloissa
elatiivi astalosta astaloista
illatiivi astaloon astaloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi astalolla astaloilla
ablatiivi astalolta astaloilta
allatiivi astalolle astaloille
muut sijamuodot
essiivi astalona astaloina
translatiivi astaloksi astaloiksi
abessiivi astalotta astaloitta
instruktiivi astaloin
komitatiivi astaloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo astalo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

todennäköisesti venäjäläinen laina ; vrt. muinaisvenäjän ostén ’sauvan tai kepin terävä kärki; terävä keppi, jolla hoputetaan vetoeläimiä’[2]

Käännökset

Aiheesta muualla

  • astalo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1 A–K. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992. ISBN 951-717-692-9, ISSN 0355-1768.