debiili (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | debiili | debiilit |
genetiivi | debiilin | debiilien debiileiden debiileitten |
partitiivi | debiiliä | debiileitä debiilejä |
akkusatiivi | debiili; debiilin |
debiilit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | debiilissä | debiileissä |
elatiivi | debiilistä | debiileistä |
illatiivi | debiiliin | debiileihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | debiilillä | debiileillä |
ablatiivi | debiililtä | debiileiltä |
allatiivi | debiilille | debiileille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | debiilinä | debiileinä |
translatiivi | debiiliksi | debiileiksi |
abessiivi | debiilittä | debiileittä |
instruktiivi | – | debiilein |
komitatiivi | – | debiileine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | debiili- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
perimmiltään latinan dēbilis, "heikko/rampa"
|