Katso myös: Elo, elő, élő, Élő |
elo (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | elo | elot |
genetiivi | elon | elojen |
partitiivi | eloa | eloja |
akkusatiivi | elo; elon |
elot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elossa | eloissa |
elatiivi | elosta | eloista |
illatiivi | eloon | eloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elolla | eloilla |
ablatiivi | elolta | eloilta |
allatiivi | elolle | eloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elona | eloina |
translatiivi | eloksi | eloiksi |
abessiivi | elotta | eloitta |
instruktiivi | – | eloin |
komitatiivi | – | eloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | elo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. elämä |
elohiiri, elohopea, elojuhla, elokuinen, elokuu, elokuva, elollinen, elollistaa, elollisuus, elonkipinä, elonkorjaaja, elonkorjuu, elonkorjuujuhla, elonmerkki, elonpäivä, elonretki, elontaival, elopaino, elopelto, eloperäinen, eloperäisyys, elosalama, elosuoja, elotuli, elovalkea, hiljaiselo, ihmiselo, poroelo, rinnakkainelo, rinnakkaiselo, yhteiselo
elo
elo
elo m. (monikko elos)
elo (gen eloo)
elo
elo (gen elon, mon part eloid)
elo (gen elo, part ello)