entkleiden riisua, ottaa pois päältä refl.: sich (a) entkleiden riisuutua ent- + kleiden...
persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin...
persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin...
persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin...
persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin...
indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä entkleiden...
indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä entkleiden...
indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä entkleiden (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä entkleiden...