10 Tuloksia löytyi "erörtere".

erörtere

erörtere (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan...


erörtern

erörtern keskustella, neuvotella, pohtia (perusteellisesti)...


erörteret

erörteret (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä erörtern...


erörtert

3. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) imperatiivin...


erörterte

1. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) konjunktiivin...


erörterten

1. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) konjunktiivin...


erörternd

erörternd (taivutusmuoto) partisiipin preesens verbistä erörtern...


erörtertest

indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erörtern...


erörtertet

indikatiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erörtern (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erörtern...


erörterest

erörterest (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erörtern...