glossa (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | glossa | glossat |
genetiivi | glossan | glossien (glossain) |
partitiivi | glossaa | glossia |
akkusatiivi | glossa; glossan |
glossat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | glossassa | glossissa |
elatiivi | glossasta | glossista |
illatiivi | glossaan | glossiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | glossalla | glossilla |
ablatiivi | glossalta | glossilta |
allatiivi | glossalle | glossille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | glossana | glossina |
translatiivi | glossaksi | glossiksi |
abessiivi | glossatta | glossitta |
instruktiivi | – | glossin |
komitatiivi | – | glossine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | glossa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
glossa f. (monikko glosse )
latinan sanasta glossa ’reunahuomautus, sivuhuomautus’
glossa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | glossa | glossae |
akkusatiivi | glossam | glossās |
genetiivi | glossae | glossārum |
datiivi | glossae | glossīs |
ablatiivi | glossā | glossīs |
glossa f. (1)