haava (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | haava | haavat |
genetiivi | haavan | haavojen (haavain) |
partitiivi | haavaa | haavoja |
akkusatiivi | haava; haavan |
haavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | haavassa | haavoissa |
elatiivi | haavasta | haavoista |
illatiivi | haavaan | haavoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | haavalla | haavoilla |
ablatiivi | haavalta | haavoilta |
allatiivi | haavalle | haavoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | haavana | haavoina |
translatiivi | haavaksi | haavoiksi |
abessiivi | haavatta | haavoitta |
instruktiivi | – | haavoin |
komitatiivi | – | haavoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | haava- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
alkuaan merkinnyt ’iskua’[1]
ampumahaava, avohaava, haavakuume, haavalaastari, haavamuodostuma, haavaside, haavatartunta, haavatulehdus, haavatyyny, iskuhaava, leikkaushaava, mahahaava, makuuhaava, palohaava, pintahaava, pistohaava, puremahaava, puukonhaava, säärihaava, vatsahaava, verihaava, viiltohaava
nuolla haavojaan/haavojansa