happamoitu (1-F) (komparatiivi happamoidumpi, superlatiivi happamoiduin) (taivutus)
happamoitu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | happamoitu | happamoidut |
genetiivi | happamoidun | happamoitujen |
partitiivi | happamoitua | happamoituja |
akkusatiivi | happamoitu; happamoidun |
happamoidut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | happamoidussa | happamoiduissa |
elatiivi | happamoidusta | happamoiduista |
illatiivi | happamoituun | happamoituihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | happamoidulla | happamoiduilla |
ablatiivi | happamoidulta | happamoiduilta |
allatiivi | happamoidulle | happamoiduille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | happamoituna | happamoituina |
translatiivi | happamoiduksi | happamoiduiksi |
abessiivi | happamoidutta | happamoiduitta |
instruktiivi | – | happamoiduin |
komitatiivi | – | happamoituine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |