harja
 |
Suomi
Substantiivi
harja (9)
- harjaamiseen, hankaamiseen tai vastaavaan tarkoitettu esine, jossa on harjakset
- hiusharja, hammasharja, tiskiharja, vaateharja
- varrellinen lakaisutyökalu, jossa varren päässä on harjakset
- katuharja
- harja ja rikkalapio
- eläimen pitkähkö karvoitus päässä ja kaulalla
- Hevosen harja peittää hevosen niskaa.
- Sialla on sianharja.
- Vain urosleijonilla on harja.
- kanalinnun päälaen heltta: kukonharja
- korkein kohta, huippu, laki, harjanne
- vuoren harja, mäen harja, aallon harja, vaon harja
- harjakaton korkein kohta; rakennustöiden vaihe jolloin rakennus on lopullisessa korkeudessaan vesikatto asennettuna
- Nuohooja seisoi katon harjalla.
- Talo on saatu harjaan: eiköhän vietetä harjakaisia!
- (tekniikka, elektroniikka) osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin
Ääntäminen
- IPA: /ˈhɑrjɑ/
- tavutus: har‧ja
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | harja | harjat |
| genetiivi | harjan | harjojen (harjain) |
| partitiivi | harjaa | harjoja |
| akkusatiivi | harja; harjan |
harjat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | harjassa | harjoissa |
| elatiivi | harjasta | harjoista |
| illatiivi | harjaan | harjoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | harjalla | harjoilla |
| ablatiivi | harjalta | harjoilta |
| allatiivi | harjalle | harjoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | harjana | harjoina |
| translatiivi | harjaksi | harjoiksi |
| abessiivi | harjatta | harjoitta |
| instruktiivi | – | harjoin |
| komitatiivi | – | harjoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | harja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
balttilainen laina[1]
Käännökset
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: harjainen, harjamainen, harjaton, harjava
- substantiivit: harjakaiset, harjanne, harjas
- verbit: harjaannuttaa, harjaantua, harjata
Yhdyssanat
aallonharja, astianpesuharja, autoharja, hammasharja, harjahirsi, harjakatto, harjakiharrin, harjakorkeus, harjakuusi, harjalauta, harjalintu, harjalista, harjaneilikka, harjannostajaiset, harjasivellin, harjasusi, harjatalo, harjateltta, harjateräs, harjatiili, hiiliharja, hiusharja, juuresharja, juuriharja, katonharja, kenkäharja, kierreharja, kiillotusharja, kuivaharjaus, kukonharja, kylpyharja, kynsiharja, lamppuharja, lattiaharja, leijonanharja, leijonanharjakampaus, liinaharja, liinaharjainen, mattoharja, mokkaharja, muurinharja, mäenharja, neulaharja, nuohousharja, nykytysharja, otsaharja, puhdistusharja, pulloharja, pyöröharja, pölyharja, ripsiharja, saunaharja, selkäharja, sähköhammasharja, teräsharja, tiskiharja, vaateharja, vessaharja, viilaharja, vuorenharja
Aiheesta muualla
- harja Kielitoimiston sanakirjassa
- harja Tieteen termipankissa
- harja Suomen etymologisessa sanakirjassa
- harja Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 353. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.