hinkalo (2)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hinkalo | hinkalot |
| genetiivi | hinkalon | hinkalojen hinkaloiden hinkaloitten |
| partitiivi | hinkaloa | hinkaloita hinkaloja |
| akkusatiivi | hinkalo; hinkalon |
hinkalot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hinkalossa | hinkaloissa |
| elatiivi | hinkalosta | hinkaloista |
| illatiivi | hinkaloon | hinkaloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hinkalolla | hinkaloilla |
| ablatiivi | hinkalolta | hinkaloilta |
| allatiivi | hinkalolle | hinkaloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hinkalona | hinkaloina |
| translatiivi | hinkaloksi | hinkaloiksi |
| abessiivi | hinkalotta | hinkaloitta |
| instruktiivi | – | hinkaloin |
| komitatiivi | – | hinkaloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hinkalo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |