hurjistunut (47) (komparatiivi hurjistuneempi, superlatiivi hurjistunein) (taivutus )
hurjistunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hurjistunut | hurjistuneet |
genetiivi | hurjistuneen | hurjistuneiden hurjistuneitten |
partitiivi | hurjistunutta | hurjistuneita |
akkusatiivi | hurjistunut; hurjistuneen |
hurjistuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hurjistuneessa | hurjistuneissa |
elatiivi | hurjistuneesta | hurjistuneista |
illatiivi | hurjistuneeseen | hurjistuneisiin hurjistuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hurjistuneella | hurjistuneilla |
ablatiivi | hurjistuneelta | hurjistuneilta |
allatiivi | hurjistuneelle | hurjistuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hurjistuneena | hurjistuneina |
translatiivi | hurjistuneeksi | hurjistuneiksi |
abessiivi | hurjistuneetta | hurjistuneitta |
instruktiivi | – | hurjistunein |
komitatiivi | – | hurjistuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hurjistunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
hurjistunut- |