Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | irstaus | irstaudet |
genetiivi | irstauden | irstauksien |
partitiivi | irstautta | irstauksia |
akkusatiivi | irstaus; irstauden |
irstaudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | irstaudessa | irstauksissa |
elatiivi | irstaudesta | irstauksista |
illatiivi | irstauteen | irstauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | irstaudella | irstauksilla |
ablatiivi | irstaudelta | irstauksilta |
allatiivi | irstaudelle | irstauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | irstautena | irstauksina |
translatiivi | irstaudeksi | irstauksiksi |
abessiivi | irstaudetta | irstauksitta |
instruktiivi | – | irstauksin |
komitatiivi | – | irstauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | irstaude- | |
vahva vartalo | irstaute- | |
konsonantti- vartalo |
irstaut- |
|
aristus, rasitus, surista, tussari