isokliini (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | isokliini | isokliinit |
genetiivi | isokliinin | isokliinien (isokliinein) |
partitiivi | isokliinia | isokliineja |
akkusatiivi | isokliini; isokliinin |
isokliinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | isokliinissa | isokliineissa |
elatiivi | isokliinista | isokliineista |
illatiivi | isokliiniin | isokliineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | isokliinilla | isokliineilla |
ablatiivi | isokliinilta | isokliineilta |
allatiivi | isokliinille | isokliineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | isokliinina | isokliineina |
translatiivi | isokliiniksi | isokliineiksi |
abessiivi | isokliinitta | isokliineitta |
instruktiivi | – | isokliinein |
komitatiivi | – | isokliineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | isokliini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|