jalankulkija (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jalankulkija | jalankulkijat |
genetiivi | jalankulkijan | jalankulkijoiden jalankulkijoitten (jalankulkijain) |
partitiivi | jalankulkijaa | jalankulkijoita |
akkusatiivi | jalankulkija; jalankulkijan |
jalankulkijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jalankulkijassa | jalankulkijoissa |
elatiivi | jalankulkijasta | jalankulkijoista |
illatiivi | jalankulkijaan | jalankulkijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jalankulkijalla | jalankulkijoilla |
ablatiivi | jalankulkijalta | jalankulkijoilta |
allatiivi | jalankulkijalle | jalankulkijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jalankulkijana | jalankulkijoina |
translatiivi | jalankulkijaksi | jalankulkijoiksi |
abessiivi | jalankulkijatta | jalankulkijoitta |
instruktiivi | – | jalankulkijoin |
komitatiivi | – | jalankulkijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jalankulkija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
yhdyssana osista jalka (genetiivi) ja kulkija
|
|