kulkija (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kulkija | kulkijat |
genetiivi | kulkijan | kulkijoiden kulkijoitten (kulkijain) |
partitiivi | kulkijaa | kulkijoita |
akkusatiivi | kulkija; kulkijan |
kulkijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kulkijassa | kulkijoissa |
elatiivi | kulkijasta | kulkijoista |
illatiivi | kulkijaan | kulkijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kulkijalla | kulkijoilla |
ablatiivi | kulkijalta | kulkijoilta |
allatiivi | kulkijalle | kulkijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kulkijana | kulkijoina |
translatiivi | kulkijaksi | kulkijoiksi |
abessiivi | kulkijatta | kulkijoitta |
instruktiivi | – | kulkijoin |
komitatiivi | – | kulkijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kulkija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
jalankulkija, kuukulkija, merenkulkija, ohikulkija, yökulkija