Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaeltaja | vaeltajat |
genetiivi | vaeltajan | vaeltajien (vaeltajain) |
partitiivi | vaeltajaa | vaeltajia |
akkusatiivi | vaeltaja; vaeltajan |
vaeltajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaeltajassa | vaeltajissa |
elatiivi | vaeltajasta | vaeltajista |
illatiivi | vaeltajaan | vaeltajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaeltajalla | vaeltajilla |
ablatiivi | vaeltajalta | vaeltajilta |
allatiivi | vaeltajalle | vaeltajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaeltajana | vaeltajina |
translatiivi | vaeltajaksi | vaeltajiksi |
abessiivi | vaeltajatta | vaeltajitta |
instruktiivi | – | vaeltajin |
komitatiivi | – | vaeltajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vaeltaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
pyhiinvaeltaja, vaeltaja-antilooppi, vaeltajalurikki, vaeltajamunkki, vaeltajamesikko, vaeltajamuurahainen, vaeltajapuhdistaja, vaeltajasiili, vaeltajasimpukka, yövaeltaja