junnu
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan junnu merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan junnu sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten junnu sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta junnu on tässä. Sanan junnu määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananjunnu määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Substantiivi
- (arkikieltä) junioriurheilija
- (arkikieltä) alaikäinen henkilö
Ääntäminen
- IPA: /ˈjunːu/
- tavutus: jun‧nu
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | junnu | junnut |
| genetiivi | junnun | junnujen |
| partitiivi | junnua | junnuja |
| akkusatiivi | junnu; junnun |
junnut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | junnussa | junnuissa |
| elatiivi | junnusta | junnuista |
| illatiivi | junnuun | junnuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | junnulla | junnuilla |
| ablatiivi | junnulta | junnuilta |
| allatiivi | junnulle | junnuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | junnuna | junnuina |
| translatiivi | junnuksi | junnuiksi |
| abessiivi | junnutta | junnuitta |
| instruktiivi | – | junnuin |
| komitatiivi | – | junnuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | junnu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
1. urheilija
|
Ks. juniori |
2. alaikäinen henkilö
|
Ks. juniori |
Aiheesta muualla
- junnu Kielitoimiston sanakirjassa
Sisilia
Adjektiivi
junnu
Viitteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1