Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | juttu | jutut |
genetiivi | jutun | juttujen |
partitiivi | juttua | juttuja |
akkusatiivi | juttu; jutun |
jutut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jutussa | jutuissa |
elatiivi | jutusta | jutuista |
illatiivi | juttuun | juttuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jutulla | jutuilla |
ablatiivi | jutulta | jutuilta |
allatiivi | jutulle | jutuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | juttuna | juttuina |
translatiivi | jutuksi | jutuiksi |
abessiivi | jututta | jutuitta |
instruktiivi | – | jutuin |
komitatiivi | – | juttuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | jutu- | |
vahva vartalo | juttu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
hupijuttu, häväistysjuttu, juttutuuli, jymyjuttu, kalajuttu, kauhujuttu, kummitusjuttu, läpihuutojuttu, murhajuttu, naisjuttu, oikeusjuttu, pikkujuttu, pilajuttu, rakkausjuttu, riitajuttu, rikosjuttu, sensaatiojuttu, siviilijuttu, skandaalijuttu, sotajuttu, tosijuttu, vakoilujuttu, varkausjuttu
juttu