Katso myös: tariŋa, tärinä |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarina | tarinat |
genetiivi | tarinan | tarinoiden tarinoitten (tarinain) |
partitiivi | tarinaa | tarinoita |
akkusatiivi | tarina; tarinan |
tarinat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarinassa | tarinoissa |
elatiivi | tarinasta | tarinoista |
illatiivi | tarinaan | tarinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarinalla | tarinoilla |
ablatiivi | tarinalta | tarinoilta |
allatiivi | tarinalle | tarinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarinana | tarinoina |
translatiivi | tarinaksi | tarinoiksi |
abessiivi | tarinatta | tarinoitta |
instruktiivi | – | tarinoin |
komitatiivi | – | tarinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tarina- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
venäjän sanasta старина́ (stariná).[2][3][4]
elämäntarina, kansantarina, kauhutarina, kaupunkitarina, lemmentarina, menestystarina, nykytarina, nyyhkytarina, paholaistarina, paikallistarina, peitetarina, pyhimystarina, rakkaustarina, sankaritarina, tarinaniskijä, tarinatuokio, tositarina, tuhkimotarina