historia
 |
Suomi
Substantiivi
historia (12)
- menneisyys, menneisyyttä kokonaisuudessaan koskeva ilmaisu
- Pekasta jää historiaan vain kynä.
- menneisyyttä tutkiva tiede, menneiden asioiden tutkimus ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuen
Ääntäminen
- IPA: /ˈhist̪oˌriɑ/
- tavutus: his‧to‧ri‧a
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | historia | historiat |
| genetiivi | historian | historioiden historioitten (historiain) |
| partitiivi | historiaa | historioita |
| akkusatiivi | historia; historian |
historiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | historiassa | historioissa |
| elatiivi | historiasta | historioista |
| illatiivi | historiaan | historioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | historialla | historioilla |
| ablatiivi | historialta | historioilta |
| allatiivi | historialle | historioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | historiana | historioina |
| translatiivi | historiaksi | historioiksi |
| abessiivi | historiatta | historioitta |
| instruktiivi | – | historioin |
| komitatiivi | – | historioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | historia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
latinan sanasta historia < muinaiskreikan sanasta ἱστορίᾱ (historíā) ’järjestelmällinen tai tieteellinen havainnointi; siten saavutettu tieto’ < ἵστωρ (hístōr) ’tietäjä’ tietävä’[1]
Käännökset
|
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: historiallinen
- adverbit: historiallisesti
- substantiivit: historiointi
- verbit: historioida
Yhdyssanat
aatehistoria, asutushistoria, esihistoria, henkilöhistoria, historiakirja, historiamaalaus, historianfilosofia, historiankirja, historiankäsitys, historianopettaja, historiantutkimus, historiateos, historiatiede, kehityshistoria, kielihistoria, kirjallisuudenhistoria, kirjallisuushistoria, kirkkohistoria, kärsimyshistoria, luonnonhistoria, lähihistoria, maailmanhistoria, maakuntahistoria, mediahistoria, mikrohistoria, musiikinhistoria, naishistoria, oikeushistoria, oppihistoria, paikallishistoria, pitäjänhistoria, sosiaalihistoria, sotahistoria, sukuhistoria, syntyhistoria, taidehistoria, taloushistoria, työhistoria, varhaishistoria, äännehistoria
Sanaliitot
Idiomit
- tehdä historiaa
- tehdä jotakin merkittävää
- jäädä historiaan
- syrjäytyä uuden tieltä
- olla historian oikealla puolella
Aiheesta muualla
- historia Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Historia. Kotimaisten kielten keskus
- Artikkelit 25, 83 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Espanja
Substantiivi
historia f. (monikko historias)
Aiheesta muualla
- historia Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)
Latina
Substantiivi
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | historia | historiae |
| akkusatiivi | historiam | historiās |
| genetiivi | historiae | historiārum |
| datiivi | historiae | historiīs |
| ablatiivi | historiā | historiīs |
historia f. (1)
Puola
Substantiivi
historia f.
Taivutus
| lähde | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | historia | historie |
| genetiivi | historii | historii |
| datiivi | historii | historiom |
| akkusatiivi | historię | historie |
| instrumentaali | historią | historiami |
| lokatiivi | historii | historiach |
| vokatiivi | historio | historie |
Ruotsi
Substantiivi
historia yl. (3) (yks. määr. historian, mon. epämäär. historier , mon. määr. historierna )
Ääntäminen
- IPA:
Liittyvät sanat
Aiheesta muualla
- historia Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Lähteet
- ↑ Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi — Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16131-4.