| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jäännös | jäännökset |
| genetiivi | jäännöksen | jäännösten jäännöksien |
| partitiivi | jäännöstä | jäännöksiä |
| akkusatiivi | jäännös; jäännöksen |
jäännökset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäännöksessä | jäännöksissä |
| elatiivi | jäännöksestä | jäännöksistä |
| illatiivi | jäännökseen | jäännöksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäännöksellä | jäännöksillä |
| ablatiivi | jäännökseltä | jäännöksiltä |
| allatiivi | jäännökselle | jäännöksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jäännöksenä | jäännöksinä |
| translatiivi | jäännökseksi | jäännöksiksi |
| abessiivi | jäännöksettä | jäännöksittä |
| instruktiivi | – | jäännöksin |
| komitatiivi | – | jäännöksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jäännökse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jäännös- | |
johdos verbistä jäädä, [2] nn-aines on ajateltavissa -nt:nn-vartaloisen johdoksen (?jääntä) kautta, vrt. luonnos
|
|
jakojäännös, jäännösarvo, jäännöserä, jäännöshajonta, jäännöskappale, jäännösliittymä, jäännöslopuke, jäännösmagnetismi, jäännöspala, jäännöspari, jäännöstermi, jäännösvarianssi, jäännösvero, jäännösvuori, muinaisjäännös, pyhäinjäännös