kallo
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kallo merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kallo sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kallo sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kallo on tässä. Sanan kallo määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankallo määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
sivettihyeenan kallo
 |
Suomi
Substantiivi
kallo (1)
- eläimen pään luinen kuori, joka suojaa muun muassa aivoja. Ihmisestä puhuttaessa usein muodossa pääkallo.
- (arkikieltä) Koira sai kuulan kalloonsa. – Koira tapettiin ampumalla.
- (kuvaannollisesti, arkikieltä) pää
- Jätin koulun kesken, kun ei mennyt ollenkaan teoria kalloon.
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑlːo/
- tavutus: kal‧lo
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kallo | kallot |
| genetiivi | kallon | kallojen |
| partitiivi | kalloa | kalloja |
| akkusatiivi | kallo; kallon |
kallot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kallossa | kalloissa |
| elatiivi | kallosta | kalloista |
| illatiivi | kalloon | kalloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kallolla | kalloilla |
| ablatiivi | kallolta | kalloilta |
| allatiivi | kallolle | kalloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kallona | kalloina |
| translatiivi | kalloksi | kalloiksi |
| abessiivi | kallotta | kalloitta |
| instruktiivi | – | kalloin |
| komitatiivi | – | kalloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kallo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
germaaninen laina[1]
Käännökset
1. pääkallo
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: kallollinen
Yhdyssanat ja sanaliitot
kallohonka, kallokuva, kallonkutistaja, kallonmurtuma, kallonpohja, kallovamma, kovakalloinen, paksukalloinen, pääkallo, pääkallokeli, pääkallokiitäjä, pääkallonmetsästys, pääkallonmetsästäjä, pääkallonpaikka
Aiheesta muualla
- kallo Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
- ↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)