kallo

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kallo merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kallo sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kallo sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kallo on tässä. Sanan kallo määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankallo määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Kallo

Suomi

sivettihyeenan kallo

Substantiivi

kallo (1)

  1. eläimen pään luinen kuori, joka suojaa muun muassa aivoja. Ihmisestä puhuttaessa usein muodossa pääkallo.
    (arkikieltä) Koira sai kuulan kalloonsa. – Koira tapettiin ampumalla.
  2. (kuvaannollisesti, arkikieltä) pää
    Jätin koulun kesken, kun ei mennyt ollenkaan teoria kalloon.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkɑlːo/
  • tavutus: kal‧lo

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kallo kallot
genetiivi kallon kallojen
partitiivi kalloa kalloja
akkusatiivi kallo;
kallon
kallot
sisäpaikallissijat
inessiivi kallossa kalloissa
elatiivi kallosta kalloista
illatiivi kalloon kalloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kallolla kalloilla
ablatiivi kallolta kalloilta
allatiivi kallolle kalloille
muut sijamuodot
essiivi kallona kalloina
translatiivi kalloksi kalloiksi
abessiivi kallotta kalloitta
instruktiivi kalloin
komitatiivi kalloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kallo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

germaaninen laina[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat ja sanaliitot

kallohonka, kallokuva, kallonkutistaja, kallonmurtuma, kallonpohja, kallovamma, kovakalloinen, paksukalloinen, pääkallo, pääkallokeli, pääkallokiitäjä, pääkallonmetsästys, pääkallonmetsästäjä, pääkallonpaikka

Aiheesta muualla

  • kallo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)