kani

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kani merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kani sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kani sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kani on tässä. Sanan kani määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankani määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Kani

Suomi

Kani
Kani
Kani

Substantiivi

kani (5)

  1. kaniini
  2. kaniinin muokattu nahka eli turkis
  3. (slangia) panttilainaamo
    Vein kelloni kaniin.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkɑ.ni/
  • tavutus: ka‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kani kanit
genetiivi kanin kanien
(kanein)
partitiivi kania kaneja
akkusatiivi kani;
kanin
kanit
sisäpaikallissijat
inessiivi kanissa kaneissa
elatiivi kanista kaneista
illatiivi kaniin kaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kanilla kaneilla
ablatiivi kanilta kaneilta
allatiivi kanille kaneille
muut sijamuodot
essiivi kanina kaneina
translatiivi kaniksi kaneiksi
abessiivi kanitta kaneitta
instruktiivi kanein
komitatiivi kaneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kani-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

panttilainaamo-merkitys venäjän kielestä, sana кон ('uhkapelin pankki', 'pelin osapuoli') < ilmaus "поставить на кон" ("panna likoon")

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

citykani, kanikonttori, kanikoppi, kaniturkki, sähkökani

Aiheesta muualla

  • kani Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kani ja kani. Kotimaisten kielten keskus
  • Artikkelit 777, 1612 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kiribati

Verbi

kani

  1. haluta

Kroaatti

Substantiivi

kani

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta kana
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivimuoto sanasta kana

Verbi

kani

  1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä kaniti
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä kaniti