Katso myös: Kanne |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kanne | kanteet |
genetiivi | kanteen | kanteiden kanteitten |
partitiivi | kannetta | kanteita |
akkusatiivi | kanne; kanteen |
kanteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kanteessa | kanteissa |
elatiivi | kanteesta | kanteista |
illatiivi | kanteeseen | kanteisiin kanteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kanteella | kanteilla |
ablatiivi | kanteelta | kanteilta |
allatiivi | kanteelle | kanteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kanteena | kanteina |
translatiivi | kanteeksi | kanteiksi |
abessiivi | kanteetta | kanteitta |
instruktiivi | – | kantein |
komitatiivi | – | kanteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kantee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kannet- |
avioerokanne, kanneaika, kannekirja, kannekirjelmä, kanneviskaali, korvauskanne, moitekanne, painokanne, rikoskanne, ryhmäkanne, siviilikanne, velkomiskanne
kanne (gen kande, part kannet)
kanne (gen kandme, part kannet)