karata

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan karata merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan karata sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten karata sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta karata on tässä. Sanan karata määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankarata määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Karkaava kili

Verbi

karata (73-D) (taivutus)

  1. päästä omin toimin pois uhkaavasta tai epämiellyttävästä tilanteesta tai paikasta, paeta
    Panttivangin onnistui karata vankilasta.
  2. (kuvaannollisesti) mennä pois näkyvistä, kadota
    Pilvet karkasivat.
  3. hyökätä
    Gorilla karkasi eläintenhoitajan kimppuun.
  4. riistäytyä
    Tuli karkasi kulottajilta ja vaurioitti huvilaa.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkɑrɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: ka‧ra‧ta

Huomautukset

  • Verbejä paeta ja karata (jostakin) käytetään synonyymisesti, kun päästään pois paikasta, josta ei saisi päästä pois. Sen sijaan, kun päästään pois paikasta, josta ajatellaan olevan suotavaa päästä pois, käytetään vain verbiä paeta.
Mies karkasi/pakeni vankilasta. (verbit hyvin synonyymisia keskenään)
...vrt...
Mies pakeni sodan keskeltä. (* karata sodan keskeltä tulkitaan niin, että kyse on sotilaskarkuruudesta)

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset

Aiheesta muualla

  • karata Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 3738, 4528 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroaatti

Substantiivi

karata

  1. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta karta

Substantiivi

karata

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon genetiivi sanasta karat

Serbia

Substantiivi

karata

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon genetiivi sanasta karat

Serbokroaatti

Substantiivi

karata

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta karat
  2. (taivutusmuoto) monikon genetiivi sanasta karat