karta

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan karta merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan karta sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten karta sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta karta on tässä. Sanan karta määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankarta määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: kartą

Suomi

Verbi

karta

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä karttaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä karttaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä karttaa

Baski

Substantiivi

karta

  1. kartta

Liittyvät sanat

Kroaatti

Substantiivi

kȃrta f.  (mon. gen. kȁrātā tai kȃrtī, deminutiivi kàrtica)

  1. kortti
    osobna iskaznicahenkilökortti
  2. pelikortti
    Karte za briškulu i trešetu se zovu talijanke, karte za belu se zovu mađarice, a karte za poker se zovu hrvatice.
  3. kartta
    Zemljopisna karta je pojam kojim se još zove zemljovid.
  4. pääsylippu
    Moraš kupiti kartu da bi mogao ući u dvoranu gledati hrvačka natjecanja.
  5. matkalippu
    Putnici u vlaku moraju imati putnu kartu.
  6. (murteellinen) paperi

Taivutus

yksikkö monikko
nominatiivi karta karte
genetiivi karte karata
karti
datiivi-lokatiivi karti kartama
akkusatiivi kartu karte
vokatiivi karto karte
instrumentaali kartom kartama

Aiheesta muualla

  • kȃrta Hrvatski jezični portal

Puola

Substantiivi

karta f.

  1. kortti (ohut, yleensä suorakulmainen pala kartonkia tai muovia)
    karta do gry – pelikortti
    karta do tarota – tarotkortti
    karta pacjenta – potilaskortti
    karta kredytowa – luottokortti
    karta biblioteczna – kirjastokortti
  2. ruokalista
  3. (kirjakieltä) aukeama (kahdesta vierekkäisestä, vastakkaisesta sivusta koostuva kokonaisuus kirjassa)
  4. välilehti

Taivutus

  yksikkö monikko
nominatiivi karta karty
genetiivi karty kart
datiivi karcie kartom
akkusatiivi kartę karty
instrumentaali kartą kartami
lokatiivi karcie kartach
vokatiivi karto karty

Etymologia

latinan charta

Ruotsi

Substantiivi

karta yl. (1) (yks. määr. kartan, mon. epämäär. kartor , mon. määr. kartorna )

  1. kartta

Serbia

Substantiivi

kȃrta f. (kyrillinen карта)

  1. kortti
    lična karta – henkilökortti
  2. kartta
  3. pääsylippu, lippu

Sloveeni

Substantiivi

karta f.

  1. kortti
  2. kartta
  3. pääsylippu, lippu

Tšekki

Substantiivi

karta f.

  1. kortti

Viro

Verbi

karta

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä kartma

Aiheesta muualla

  • karta sanastossa Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)