kortti
 |
Suomi
Substantiivi
- ohut, yleensä neliskulmainen pala kartonkia tai muovia
- postikortti
- Lähetin kortin Mallorcalta.
- pelikortti
- Jaa kortit!
- Pojat ovat pelanneet korttia koko päivän.
- henkilöllisyyttä, jäsenyyttä tai oikeutta osoittava kortti, kuten ajokortti tai käyntikortti
- Mies pidätettiin kortitta ajamisesta.
- pankkikortti tai luottokortti
- Maksatko kortilla vai käteisellä?
- (urheilu) jonkin rikkeen tekemisestä saatu vaikutus (keltainen/punainen kortti)
- tapahtuma, toimintatapa, mahdollisuus, oljenkorsi tai suunnitelma
- Pelaamme avoimin kortein.
- Hän paljasti korttinsa.
- Panen kaiken yhden kortin varaan.
Ääntäminen
- IPA: /ˈkort̪ːi/
- tavutus: kort‧ti
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kortti | kortit |
| genetiivi | kortin | korttien (korttein) |
| partitiivi | korttia | kortteja |
| akkusatiivi | kortti; kortin |
kortit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kortissa | korteissa |
| elatiivi | kortista | korteista |
| illatiivi | korttiin | kortteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kortilla | korteilla |
| ablatiivi | kortilta | korteilta |
| allatiivi | kortille | korteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korttina | kortteina |
| translatiivi | kortiksi | korteiksi |
| abessiivi | kortitta | korteitta |
| instruktiivi | – | kortein |
| komitatiivi | – | kortteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | korti- | |
| vahva vartalo | kortti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
ajokortti, ammattiajokortti, avainkortti, etukortti, haltijakortti, hanttikortti, henkilökortti, hissikortti, illalliskortti, interrailkortti, joulukortti, jäsenkortti, kalastuskortti, kannattajakortti, kausikortti, kellokortti, keräilykortti, kiinniottokortti, kiitoskortti, kirjastokortti, kortinlyönti, kortistokortti, korttiannos, korttiautomaatti, korttiavain, korttihai, korttihuijari, korttikello, korttikotelo, korttilaatikko, korttilukko, korttiluotto, korttimaksu, korttipaikka, korttipakka, korttipeli, korttipinkka, korttipuhelin, korttisakki, korttisäännöstely, korttitalo, korttitemppu, kutsukortti, kuvakortti, kuvapostikortti, käteiskortti, käyntikortti, laajennuskortti, lahjakortti, lainaajankortti, lehdistökortti, luottokortti, luottokorttilompakko, luottokorttipuhelin, magneettikortti, magneettikorttimuisti, maihinnousukortti, maisemakortti, maksimikortti, maksukortti, merikortti, metsästyskortti, mikrokortti, muistikortti, natsikortti, neuvolakortti, nimikortti, onnittelukortti, opiskelijakortti, osoitekortti, ostokortti, paikkakortti, pakettikortti, pakettiosoitekortti, pankkiautomaattikortti, pankkikortti, pelikortti, pistokortti, postikortti, pressikortti, puhelinkortti, puhelukortti, päivälliskortti, pääsiäiskortti, rahakortti, reikäkortti, sairausvakuutuskortti, sirukortti, säännöstelykortti, tarokkikortti, terveyskortti, tietokortti, tilillepanokortti, toimikortti, vaalikortti, valttikortti, vastauskortti, verkkokortti, verokortti, visiittikortti, vuosikortti, äitienpäiväkortti, älykortti, äänikortti
Idiomit
- Olla kortilla — Olla vaikeasti saatavissa. (viittaa korttisäännöstelyyn)
- Olla kortilla — Istua korttia pelaamassa.
Aiheesta muualla
- kortti Kielitoimiston sanakirjassa