karju
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan karju merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan karju sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten karju sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta karju on tässä. Sanan karju määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankarju määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Karju
 |
Suomi
.jpg)
Substantiivi
karju (1)
- leikkaamaton sukukypsä koiraspuolinen sika
- (kuvaannollisesti, arkikieltä) vahva ja kookas miespuolinen henkilö
- Tomi oli oikea karju!
- (murteellinen) naisiin menevä mies[1]
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑrju/
- tavutus: kar‧ju
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karju | karjut |
| genetiivi | karjun | karjujen |
| partitiivi | karjua | karjuja |
| akkusatiivi | karju; karjun |
karjut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karjussa | karjuissa |
| elatiivi | karjusta | karjuista |
| illatiivi | karjuun | karjuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karjulla | karjuilla |
| ablatiivi | karjulta | karjuilta |
| allatiivi | karjulle | karjuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karjuna | karjuina |
| translatiivi | karjuksi | karjuiksi |
| abessiivi | karjutta | karjuitta |
| instruktiivi | – | karjuin |
| komitatiivi | – | karjuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karju- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
Aiheesta muualla
- karju Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
karju
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä karjua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä karjua
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä karjua