kartano

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kartano merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kartano sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kartano sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kartano on tässä. Sanan kartano määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankartano määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Kartano

Suomi

Kartano

Substantiivi

kartano (2)

  1. iso, vanha maatila, suurtila, historiallisesti usein rälssitila
  2. vanhan suurtilan päärakennus tai keskeinen rakennusryhmä
  3. (murteellinen) piha, pihapiiri
    Lapset juoksivat ja telmivät kartanolla.
  4. (kuvaannollisesti) poikkeuksellisen iso ja vaikuttava omakotitalo tai villa
    Kohublondi sai kutsun Playboy-kartanoon.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkɑrt̪ɑno/,
  • tavutus: kar‧ta‧no

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kartano kartanot
genetiivi kartanon kartanojen
kartanoiden
kartanoitten
partitiivi kartanoa kartanoita
kartanoja
akkusatiivi kartano;
kartanon
kartanot
sisäpaikallissijat
inessiivi kartanossa kartanoissa
elatiivi kartanosta kartanoista
illatiivi kartanoon kartanoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kartanolla kartanoilla
ablatiivi kartanolta kartanoilta
allatiivi kartanolle kartanoille
muut sijamuodot
essiivi kartanona kartanoina
translatiivi kartanoksi kartanoiksi
abessiivi kartanotta kartanoitta
instruktiivi kartanoin
komitatiivi kartanoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kartano-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset


Liittyvät sanat

Synonyymit
Yhdyssanat

esikartano, herraskartano, karjakartano, kartanohotelli, kartanonherra, kartanonomistaja, kartanorakennus, kartanoromantiikka, kartanotalous, maakartano, sukukartano

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

Meänkieli

Substantiivi

kartano

  1. piha