Katso myös: Keihäs |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | keihäs | keihäät |
genetiivi | keihään | keihäiden keihäitten |
partitiivi | keihästä | keihäitä |
akkusatiivi | keihäs; keihään |
keihäät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | keihäässä | keihäissä |
elatiivi | keihäästä | keihäistä |
illatiivi | keihääseen | keihäisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | keihäällä | keihäillä |
ablatiivi | keihäältä | keihäiltä |
allatiivi | keihäälle | keihäille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | keihäänä | keihäinä |
translatiivi | keihääksi | keihäiksi |
abessiivi | keihäättä | keihäittä |
instruktiivi | – | keihäin |
komitatiivi | – | keihäine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | keihää- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
keihäs- |
vanha germaaninen laina[2]
heittokeihäs, keihäsantilooppi, keihäskaari, keihäskilpailu, keihästulos, keihäänheitto, keihäänheittäjä, keihäänkaari, keihäänkärki, keihäänterä, keihäänvarsi, leppäkeihäs, pistokeihäs, tapparakeihäs, työntökeihäs