keihäs

Hello, you have come here looking for the meaning of the word keihäs. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word keihäs, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say keihäs in singular and plural. Everything you need to know about the word keihäs you have here. The definition of the word keihäs will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkeihäs, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: Keihäs

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kaihas, borrowed from Proto-Germanic *gaizaz, cognates include Karelian keihäs, Old Norse geirr and German Ger. Doublet of kaira.

Pronunciation

Noun

keihäs

  1. spear
  2. javelin
  3. pike

Declension

Inflection of keihäs (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative keihäs keihäät
genitive keihään keihäiden
keihäitten
partitive keihästä keihäitä
illative keihääseen keihäisiin
singular plural
nominative keihäs keihäät
accusative nom. keihäs keihäät
gen. keihään
genitive keihään keihäiden
keihäitten
keihästen rare
partitive keihästä keihäitä
inessive keihäässä keihäissä
elative keihäästä keihäistä
illative keihääseen keihäisiin
keihäihin rare
adessive keihäällä keihäillä
ablative keihäältä keihäiltä
allative keihäälle keihäille
essive keihäänä keihäinä
translative keihääksi keihäiksi
abessive keihäättä keihäittä
instructive — keihäin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keihäs (Kotus type 41/vieras, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keihääni keihääni
accusative nom. keihääni keihääni
gen. keihääni
genitive keihääni keihäideni
keihäitteni
keihästeni rare
partitive keihästäni keihäitäni
inessive keihäässäni keihäissäni
elative keihäästäni keihäistäni
illative keihääseeni keihäisiini
keihäihini rare
adessive keihäälläni keihäilläni
ablative keihäältäni keihäiltäni
allative keihäälleni keihäilleni
essive keihäänäni keihäinäni
translative keihääkseni keihäikseni
abessive keihäättäni keihäittäni
instructive — —
comitative — keihäineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keihääsi keihääsi
accusative nom. keihääsi keihääsi
gen. keihääsi
genitive keihääsi keihäidesi
keihäittesi
keihästesi rare
partitive keihästäsi keihäitäsi
inessive keihäässäsi keihäissäsi
elative keihäästäsi keihäistäsi
illative keihääseesi keihäisiisi
keihäihisi rare
adessive keihäälläsi keihäilläsi
ablative keihäältäsi keihäiltäsi
allative keihäällesi keihäillesi
essive keihäänäsi keihäinäsi
translative keihääksesi keihäiksesi
abessive keihäättäsi keihäittäsi
instructive — —
comitative — keihäinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keihäämme keihäämme
accusative nom. keihäämme keihäämme
gen. keihäämme
genitive keihäämme keihäidemme
keihäittemme
keihästemme rare
partitive keihästämme keihäitämme
inessive keihäässämme keihäissämme
elative keihäästämme keihäistämme
illative keihääseemme keihäisiimme
keihäihimme rare
adessive keihäällämme keihäillämme
ablative keihäältämme keihäiltämme
allative keihäällemme keihäillemme
essive keihäänämme keihäinämme
translative keihääksemme keihäiksemme
abessive keihäättämme keihäittämme
instructive — —
comitative — keihäinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keihäänne keihäänne
accusative nom. keihäänne keihäänne
gen. keihäänne
genitive keihäänne keihäidenne
keihäittenne
keihästenne rare
partitive keihästänne keihäitänne
inessive keihäässänne keihäissänne
elative keihäästänne keihäistänne
illative keihääseenne keihäisiinne
keihäihinne rare
adessive keihäällänne keihäillänne
ablative keihäältänne keihäiltänne
allative keihäällenne keihäillenne
essive keihäänänne keihäinänne
translative keihääksenne keihäiksenne
abessive keihäättänne keihäittänne
instructive — —
comitative — keihäinenne
third-person possessor
singular plural
nominative keihäänsä keihäänsä
accusative nom. keihäänsä keihäänsä
gen. keihäänsä
genitive keihäänsä keihäidensä
keihäittensä
keihästensä rare
partitive keihästään
keihästänsä 		keihäitään
keihäitänsä
inessive keihäässään
keihäässänsä 		keihäissään
keihäissänsä
elative keihäästään
keihäästänsä 		keihäistään
keihäistänsä
illative keihääseensä keihäisiinsä
keihäihinsä rare
adessive keihäällään
keihäällänsä 		keihäillään
keihäillänsä
ablative keihäältään
keihäältänsä 		keihäiltään
keihäiltänsä
allative keihäälleen
keihäällensä 		keihäilleen
keihäillensä
essive keihäänään
keihäänänsä 		keihäinään
keihäinänsä
translative keihääkseen
keihääksensä 		keihäikseen
keihäiksensä
abessive keihäättään
keihäättänsä 		keihäittään
keihäittänsä
instructive — —
comitative — keihäineen
keihäinensä

Derived terms

compounds

See also

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kaihas. Cognates include Finnish keihäs and Veps keihaz.

Pronunciation

Noun

keihäs

  1. spear
    • 1916, Volmari Porkka, quoting Olgoi, “1311. Soikkola, Savimäki. III 178.”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎, volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 16-17:
      Yksi on veitselle verröövä, // Toin on kerkäs keihäksee.
      One is fresh to the knife, // Another is eager with the spear.

Declension

Declension of keihäs (type 2/petos, no gradation)
singular plural
nominative keihäs keihäkset
genitive keihäksen keihäksiin
partitive keihästä, keihäst keihäksiä
illative keihäksee keihäksii
inessive keihäksees keihäksiis
elative keihäksest keihäksist
allative keihäkselle keihäksille
adessive keihäkseel keihäksiil
ablative keihäkselt keihäksilt
translative keihäkseks keihäksiks
essive keihäksennä, keihäkseen keihäksinnä, keihäksiin
exessive1) keihäksent keihäksint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

Wikious
Boobota
Sagapedia