kenno
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kenno merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kenno sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kenno sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kenno on tässä. Sanan kenno määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankenno määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
mehiläisten kennoja
Suomi
Substantiivi
kenno (1)
- mehiläisten vahasta rakentama toukkien kasvatukseen tai ravinnon varastoitiin tarkoitettu kuusikulmainen lokero, näiden lokeroiden muodostama yhtenäinen kokonaisuus tai näistä lokeroista koostuva levy, joka on ihmisen rakentamassa mehiläispesässä
- Mehiläiset täyttävät kennojaan.
- Sijoittelun kannalta ihanteellisen kennon poikkileikkaus on säännöllinen kuusikulmio.
- päältä tai edestä avoin tai avattava lokero tai säiliö
- sähköpari
- valoa havaitseva tai sitä sähköksi muuttava sensori
Ääntäminen
- IPA: /ˈkenːo/
- tavutus: ken‧no
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kenno | kennot |
| genetiivi | kennon | kennojen |
| partitiivi | kennoa | kennoja |
| akkusatiivi | kenno; kennon |
kennot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kennossa | kennoissa |
| elatiivi | kennosta | kennoista |
| illatiivi | kennoon | kennoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kennolla | kennoilla |
| ablatiivi | kennolta | kennoilta |
| allatiivi | kennolle | kennoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kennona | kennoina |
| translatiivi | kennoksi | kennoiksi |
| abessiivi | kennotta | kennoitta |
| instruktiivi | – | kennoin |
| komitatiivi | – | kennoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kenno- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
1. mehiläispesän kuusikulmainen rakenneosa, niiden kokonaisuus tai niistä koostuva levy
|
3. sähköpari
|
Liittyvät sanat
Johdokset
- substantiivit: kennosto
Yhdyssanat
akkukenno, aurinkokenno, emokenno, hunajakenno, kennojäähdytin, kennokakku, kennokehys, kennokonna, kennokytkin, kennopohja, kennorakenne, koiraskenno, mehiläiskenno, mesikenno, munakenno, pakkauskenno, polttokenno, siitepölykenno, työläiskenno, valokenno
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.