kerttu
 |
Suomi
Substantiivi
Ääntäminen
- IPA: /ˈkert̪ːu/
- tavutus: kert‧tu
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerttu | kertut |
| genetiivi | kertun | kerttujen |
| partitiivi | kerttua | kerttuja |
| akkusatiivi | kerttu; kertun |
kertut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kertussa | kertuissa |
| elatiivi | kertusta | kertuista |
| illatiivi | kerttuun | kerttuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kertulla | kertuilla |
| ablatiivi | kertulta | kertuilta |
| allatiivi | kertulle | kertuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kerttuna | kerttuina |
| translatiivi | kertuksi | kertuiksi |
| abessiivi | kertutta | kertuitta |
| instruktiivi | – | kertuin |
| komitatiivi | – | kerttuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kertu- | |
| vahva vartalo | kerttu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
Ilmeisesti henkilönnimestä Kerttu (< germaaninen Gertrud). Sanan nykyinen merkitys (’Sylviidae-heimon lintu’) on luotu oppitekoisesti 1800-luvun lopulla. Sana on mainittu ensi kerran W. Nylanderin luettelossa 1849 Sylvia-sukuisten lintujen suomenkielisenä nimenä. Kansankielessä sana on merkinnyt tikkaa tai palokärkeä muiden merkitysten lisäksi. Pohjoismaista tunnetaan kansantarina, jossa punahuivinen nainen nimeltä Gertrud muuttuu kirottuaan linnuksi (palokärjeksi).[1]
Käännökset
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
aasiansieppokerttu, aavikkokerttu, akaasiakerttu, arabiankerttu, arokerttu, atlaskerttu, australiankerttu, baleaarienkerttu, bulbulikerttu, harmaakerttu, heinäkerttu, hernekerttu, huiskukerttu, isoraitakerttu, kapinkerttu, kaspiankerttu, keijukerttu, keltahuiskukerttu, keltakerttu, keltalyijykerttu, kirjokerttu, kiurukerttu, kongonkerttu, korpraalikerttu, kyproksenkerttu, kääpiökerttu, lehtokerttu, lehväkerttu, louhikkokerttu, lymykerttu, madagaskarinkerttu, mustakauluskerttu, mustakurkkukerttu, mustapääkerttu, oliivikerttu, orfeuskerttu, pensaskerttu, peruukkikerttu, peukaloiskerttu, pikkukerttu, punanaamakerttu, punasiipikerttu, raitakerttu, rusko-otsakerttu, ruskohuiskukerttu, ruskokauluskerttu, ruskokerttu, ruskolakkikerttu, ruskopääkerttu, rusorintakerttu, sahelinkerttu, samettipääkerttu, saotomenkerttu, sardiniankerttu, savulyijykerttu, sieppokerttu, siniperuukkikerttu, sääskikerttu, tiaiskerttu, tiheikkökerttu, timorinkerttu, tummaraitakerttu, uudenkaledoniankerttu, valkopyrstökerttu, viherhuiskukerttu, viherlyijykerttu, vuorikerttu
Viitteet
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. {{{s}}}. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X. 47–48