Katso myös: Kettu |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kettu | ketut |
genetiivi | ketun | kettujen |
partitiivi | kettua | kettuja |
akkusatiivi | kettu; ketun |
ketut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ketussa | ketuissa |
elatiivi | ketusta | ketuista |
illatiivi | kettuun | kettuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ketulla | ketuilla |
ablatiivi | ketulta | ketuilta |
allatiivi | ketulle | ketuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kettuna | kettuina |
translatiivi | ketuksi | ketuiksi |
abessiivi | ketutta | ketuitta |
instruktiivi | – | ketuin |
komitatiivi | – | kettuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ketu- | |
vahva vartalo | kettu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|
|
aavikkokettu, hopeakettu, kehäkettu, kettufarmi, kettuhattu, kettujahti, kettukoira, kettukusu, kettutarha, kettuterrieri, kettuturkki, ketunajo, ketunhäntä, ketunkolo, ketunleipä, ketunluola, ketunmetsästys, ketunmyrkky, ketunnahka, ketunpesä, ketunpoika, ketunpoikanen, ketunpyynti, napakettu, platinakettu, punakettu, sinikettu, tarhakettu