kirves
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kirves merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kirves sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kirves sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kirves on tässä. Sanan kirves määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankirves määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Kirves ja sen osien nimitykset
 |
Suomi
Substantiivi
- työkalu tai ase, jossa kiilamainen terä on kiinnitettynä poikittain varteen
- Kirvestä käytetään mm. veistämiseen ja polttopuiden halkomiseen.
- Kivikauden kirveet tehtiin limsiöstä.
- Kirveitä käytettiin myös sota-aseina. Tappara on tyypillinen sotakirves.
Ääntäminen
- IPA: /ˈkirʋes/
- tavutus: kir‧ves
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kirves | kirveet |
| genetiivi | kirveen | kirveiden kirveitten |
| partitiivi | kirvestä | kirveitä |
| akkusatiivi | kirves; kirveen |
kirveet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kirveessä | kirveissä |
| elatiivi | kirveestä | kirveistä |
| illatiivi | kirveeseen | kirveisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kirveellä | kirveillä |
| ablatiivi | kirveeltä | kirveiltä |
| allatiivi | kirveelle | kirveille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kirveenä | kirveinä |
| translatiivi | kirveeksi | kirveiksi |
| abessiivi | kirveettä | kirveittä |
| instruktiivi | – | kirvein |
| komitatiivi | – | kirveine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kirvee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kirves- | |
Etymologia
Käännökset
1. varrellinen työkalu, jonka kiilanmallinen terä on taottu raudasta, ja kiilan päädyssä on pitkittäinen reikä vartta varten
|
|
Liittyvät sanat
Yhdyssanat
- hakokirves, halkaisukirves, halkomakirves, heittokirves, kalakirves, kirveenhamara, kirveenisku, kirveenkanta, kirveenterä, kirveenvarsi, kirveshamara, kirvesmestaus, kirvesmies, kirvespohja, kirvesvarsi, kivikirves, kourukirves, koverokirves, leimakirves, lihakirves, mestauskirves, oikokirves, palokirves, piilukirves, pilkkakirves, poikkikirves, pronssikirves, reikäkirves, sotakirves, vasarakirves, vasarakirveskulttuuri
Idiomit
- ei kirveelläkään
- ei millään keinoin
- heittää kirveensä kaivoon
- tuhlata mahdollisuutensa luopumalla toivosta
Aiheesta muualla
Karjala
Substantiivi
kirves
Aiheesta muualla
- kirves Karjalan kielen verkkosanakirjassa
Livvi
Substantiivi
kirves
Viro
Substantiivi
kirves (gen kirve, part kirvest)
- kirves
- Puu tuleb kirvega maha võtta.
- Puu pitää kaataa kirveellä.
- Puu tuleb kirvega maha võtta.
Taivutus
Etymologia
- balttilainen laina ETY / kirves
Liittyvät sanat
- kirvemees
- kirvehoop, kirvetöö
- kirvekand, kirvesilm, kirvetera, kirvevars
- kivist kirves, kivikirves, lihunikukirves, mättakirves, pihukirves, tahumiskirves
Aiheesta muualla
- Eesti keele põhisõnavara sõnastik : kirves
- kirves Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
Viitteet
- ↑ Haapala, Vesa; Hellström, Inkeri & Kantola, Janna & Kaseva, Tuomas & Korhonen, Riitta & Kärki, Heidi & Maijala, Minna & Mustonen, Harri & Puolitaival, Heleena & Saarikivi, Janne & Salo, Merja & Torkki, Juhana: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 279. 4.–7. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2014.