koillinen
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan koillinen merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan koillinen sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten koillinen sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta koillinen on tässä. Sanan koillinen määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankoillinen määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
 |
Suomi
Adjektiivi
koillinen (38) (komparatiivi koillisempi, superlatiivi koillisin) (taivutus)
- sellainen, joka sijaitsee koillisessa, koillisessa oleva tai koillisesta tuleva, koillisen puoleinen
- Koillinen tuuli on nimeltään koillistuuli.
Käännökset
1. sellainen, joka sijaitsee koillisessa, koillisessa oleva tai koillisesta tuleva
|
|
| Ilmansuuntien nimet suomeksi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| luode | pohjoinen | koillinen | ||||
| länsi |  |
itä | ||||
| lounas | etelä | kaakko | ||||
Aiheesta muualla
- koillinen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
koillinen (38)
- väli-ilmansuunta pohjoisen ja idän välissä
Ääntäminen
- IPA: /ˈkoi̯lːinen/
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | koillinen | koilliset |
| genetiivi | koillisen | koillisten koillisien |
| partitiivi | koillista | koillisia |
| akkusatiivi | koillinen; koillisen |
koilliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | koillisessa | koillisissa |
| elatiivi | koillisesta | koillisista |
| illatiivi | koilliseen | koillisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | koillisella | koillisilla |
| ablatiivi | koilliselta | koillisilta |
| allatiivi | koilliselle | koillisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | koillisena (koillisna) |
koillisina |
| translatiivi | koilliseksi | koillisiksi |
| abessiivi | koillisetta | koillisitta |
| instruktiivi | – | koillisin |
| komitatiivi | – | koillisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | koillise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
koillis- | |
Etymologia
- koillinen on johdettu aamun sarastusta merkitsevästä sanasta koi. Inkeroisissa ja karjalassa on myös käytössä sama johdos, mutta niissä sillä tarkoitetaan itää.
Käännökset
1. väli-ilmansuunta pohjoisen ja idän välissä
|
Liittyvät sanat
Vastakohdat
Yhdyssanat
Yläkäsitteet
Vieruskäsitteet
Aiheesta muualla
- koillinen Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet
- ↑ (26.07.2006) suomen kielisten ilmansuuntien etymologia http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Etymologia