koti

koti (5-F)

Katso artikkeli Koti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

1. asunto, talo tai muu asumus, jossa joku itse asuu

   Perheen yhteinen koti.

   Kodissa asutaan.

   Monet viihtyvät kodissaan.

• IPA: /ˈkot̪i/,

• tavutus: ko‧ti

johdos sanasta kota^[1]. Muoto koti on abstrahoitunut taivutusmuodosta kodissa ’kotain piirissä’^[2].

asumisyksikkö, kodinlämpö, kotoa, kotona, lapsuuden koti, piha

• hima, himatsu, himppa, kämppä, koto, kotsa

• adjektiivit: kodikas, koditon, kotikutoinen, kotimainen, kotipolttoinen, kotitaloudellinen, kotitekoinen, kotoinen
• adverbit: kotiinpäin
• substantiivit: kotiuttaja, kotiutuminen, kotiutus, kotouttaja, kotoutuminen
• verbit: kotiuttaa, kotiutua, kotoisa, kotoistaa, kotouttaa

alkukoti, elintasokoti, ensikoti, hoitokoti, hoivakoti, isänkoti, kansankoti, kasvatuskoti, kesäkoti, kodinhaltija, kodinhengetär, kodinhoitaja, kodinhoito, kodinkone, kodinonni, kodinsisustus, kodintekniikka, kodintekstiili, kotiaine, kotialue, kotiapteekki, kotiapu, kotiapulainen, kotiaresti, kotiaskare, kotiasu, kotiavustaja, kotiavustus, kotieläin, kotielämä, kotietsintä, kotihengetär, kotihiiri, kotihipat, kotihirmu, kotihoidontuki, kotihoito, koti-ihminen, koti-ikävä, koti-ilta, kotiinkanto, kotiinkuljetus, kotiinkutsu, kotiinlähtö, kotiinpaluu, kotiinpäin, kotiintulo, koti-isä, kotijoukko, kotijoukkue, kotijuusto, kotikalja, kotikasvatus, kotikatsomo, kotikatu, kotikaupunki, kotikenttä, kotikieli, kotikirjasto, kotikissa, kotikommunisti, kotikontu, kotikulma, kotikunta, kotikuri, kotikutoisuus, kotikutomo, kotikutsut, kotikylä, kotikäynti, kotikäyttö, kotilaina, kotilasku, kotileipomo, kotiliesi, kotiloma, kotiläksy, kotimaa, kotimaakunta, kotimarkkinat, kotimatka, kotimies, kotimikro, kotimurre, kotimyynti, kotimökki, kotinumero, kotinurkka, kotiolot, kotiompelija, kotiopettaja, kotiopetus, kotiorkesteri, kotiosoite, kotiottelu, kotiovi, kotipaikka, kotipaikkakunta, kotipalvelu, kotipalveluauto, kotipermanentti, kotipesä, kotipiha, kotipihlaja, kotipiiri, kotipitäjä, kotipolku, kotipoltto, kotipuoli, kotipuutarha, kotirauha, kotirintama, kotirouva, kotiruoka, kotiryssä, kotisairaanhoito, kotisatama, kotiseurakunta, kotiseutu, kotisima, kotisirkka, kotisisar, kotisivu, kotisynnytys, kotitakki, kotitalo, kotitalous, kotitanhua, kotitarkastus, kotitarve, kotitehtävä, kotitekoinen, kotiteollisuus, kotitie, kotitienoo, kotitietokone, kotitila, kotitonttu, kotityranni, kotityö, kotivakuutus, kotivalmistus, kotivaltio, kotiviini, kotiväki, kotivävy, kotiyleisö, kotiympäristö, kotiäiti, kotiäänestys, koulukoti, kulttuurikoti, kunnalliskoti, lapsuudenkoti, lapsuuskoti, lastenkoti, lepokoti, lomakoti, matkakoti, matkustajakoti, nukkekoti, nuorisokoti, omakotitalo, oppilaskoti, orpokoti, perhekoti, perhepäiväkoti, poikakoti, porvariskoti, päiväkoti, ryhmäkoti, saattokoti, seurakuntakoti, sijaiskoti, sijoituskoti, sotilaskoti, synnyinkoti, syntymäkoti, säätyläiskoti, taiteilijakoti, talonpoikaiskoti, tukikoti, turvakoti, tyttökoti, työläiskoti, vanhainkoti, yksityiskoti

• (sanonta) Oma koti kullan kallis.

• koti Kielitoimiston sanakirjassa
• koti Suomen murteiden sanakirjassa
• koti Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkelit 161, 3689 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

kóti

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta kot
2. (taivutusmuoto) monikon instrumentaalimuoto sanasta kot