Katso myös: Kotka |
kotka (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kotka | kotkat |
genetiivi | kotkan | kotkien (kotkain) |
partitiivi | kotkaa | kotkia |
akkusatiivi | kotka; kotkan |
kotkat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kotkassa | kotkissa |
elatiivi | kotkasta | kotkista |
illatiivi | kotkaan | kotkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kotkalla | kotkilla |
ablatiivi | kotkalta | kotkilta |
allatiivi | kotkalle | kotkille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kotkana | kotkina |
translatiivi | kotkaksi | kotkiksi |
abessiivi | kotkatta | kotkitta |
instruktiivi | – | kotkin |
komitatiivi | – | kotkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kotka- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä[1]; Kirjakielessä sana esiintyy jo Agricolalla.[2].
|
|
Kotkasumu, aarnikotka, arokotka, filippiinienkotka, gasellikotka, harjakotka, jalokotka, kaksoiskotka, kalakotka, keisarikotka, kiilapyrstökotka, kiljukotka, kondorikotka, korppikotka, kotkankatse, kotkannenä, kotkanpesä, kotkansiipi, kotkansilmä, käärmekotka, liitokotka, maakotka, merikotka, mustakotka, mäkikotka, papuankotka, pikkukotka, punavatsakotka, rosvokotka, rotkokotka, savannikotka, sirokotka, töyhtökotka, valkokotka, valkopäämerikotka, vuorikotka
kotka f.