kumi (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kumi | kumit |
genetiivi | kumin | kumien (kumein) |
partitiivi | kumia | kumeja |
akkusatiivi | kumi; kumin |
kumit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kumissa | kumeissa |
elatiivi | kumista | kumeista |
illatiivi | kumiin | kumeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kumilla | kumeilla |
ablatiivi | kumilta | kumeilta |
allatiivi | kumille | kumeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kumina | kumeina |
translatiivi | kumiksi | kumeiksi |
abessiivi | kumitta | kumeitta |
instruktiivi | – | kumein |
komitatiivi | – | kumeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kumi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Ks. pyyhekumi |
Ks. kondomi |
arabikumi, kovakumi, kumiakaasia, kumiankka, kumiasfaltti, kumieriste, kumihartsi, kumihihna, kumijalka, kumijalkine, kumikangas, kumikasvi, kumikäsine, kumilanka, kumilautta, kumileimasin, kumilenkki, kumiletku, kumiliima, kumiluoti, kumimatto, kuminauha, kuminauhatwist, kumipallo, kumipohja, kumipuku, kumipuu, kumipyörä, kumipäällyste, kumirengas, kumisaapas, kumisieni, kumisukka, kumitehdas, kumiteollisuus, kumiteräsaapas, kumitiiviste, kumitossu, kumitulppa, kumivasara, kumivene, kumiviikunapuu, kumiviljelmä, luonnonkumi, purukumi, pyyhekumi, pyöränkumi, päällyskumi, raakakumi, raapekumi, silikonikumi, sisuskumi, sisäkumi, solukumi, tekokumi, tiivistekumi, vaahtokumi
kumi
kumi