Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kuokka | kuokat |
genetiivi | kuokan | kuokkien (kuokkain) |
partitiivi | kuokkaa | kuokkia |
akkusatiivi | kuokka; kuokan |
kuokat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kuokassa | kuokissa |
elatiivi | kuokasta | kuokista |
illatiivi | kuokkaan | kuokkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kuokalla | kuokilla |
ablatiivi | kuokalta | kuokilta |
allatiivi | kuokalle | kuokille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuokkana | kuokkina |
translatiivi | kuokaksi | kuokiksi |
abessiivi | kuokatta | kuokitta |
instruktiivi | – | kuokin |
komitatiivi | – | kuokkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kuoka- | |
vahva vartalo | kuokka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
kuokanisku, kuokanterä, kuokanvarsi, kuokkamies, kuokkavieras, kuokkaviljely, perunakuokka, suokuokka, turvekuokka